Arkipyhät ja vuosiloma

— työaika , vuosiloma

Kysymys:

Maaliskuussa 2016 on kaksi arkipyhää, pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä. Lasketaanko nämä niihin 14 päivään, jotka pitää olla töissä, jotta kyseiseltä kuukaudelta kertyy vuosilomaa? Olin lomalla 29.2. – 18.3.2016, josta 7. – 18.3. oli palkatonta lomaa, joka on vuosiloman jatkeena. Kertyikö minulle maaliskuulta normaalit kaksi vuosilomapäivää?

Vastaus:

Vuosilomalain mukaan vuosilomaa kerryttävät työssäolopäivät ja työssäoloaikaan verrattavat päivät. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

Ellei työehtosopimuksessa toisin ole sovittu, arkipyhät eivät ole palkallisia vapaapäiviä, joten niitä ei lasketa lomaa kerryttäviksi päiviksi. Toisaalta vuosilomalain mukaan niitä ei myöskään lasketa lomaa kuluttaviksi päiviksi.

Arkipyhäkorvausta ei ole sovittu esimerkiksi Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa eikä Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksessa, mutta sen sijaan ICT-alan työehtosopimus ylemmille toimihenkilöille rinnastaa arkipyhät työssäoloon.

Palkattoman loman ajalta ei kerry vuosilomaa, ellette siitä nimenomaan erikseen sovi työnantajan kanssa. Sen sijaan vuosilomapäivät lasketaan työssäolon veroisiksi päiviksi.

Maaliskuulta tässä tapauksessa lomaa kerryttäviksi päiviksi lasketaan 1. – 4.3. ja 21. – 24.3. sekä 29. – 31.3., yhteensä 11 päivää (ICT-alan työehtosopimuksen mukaan 13). Vuosilomalain edellyttämät 14 työpäivää tai työssäoloon verrattavaa päivää eivät siis toteudu.

Täsmennyksenä jälkimmäiseen kysymykseen vielä, että ”normaalitilanteessa” vuosilomapäiviä kertyy 2,5 kuukaudessa.

Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa on ansaittu kaksi arkipäivää. Mutta jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta (jolloin on siis tehty 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää).

Kannattaakin laskeskella, onko palkattoman loman pitäminen taloudellisesti järkevää. Jos työntekijä esimerkiksi saisi sovittua, että pitää osan päivistä liukumavapaata (esimerkiksi 7. – 11.3.), niin silloin tilanne olisi toinen. Saldopäivät ovat ”palkallista poissaoloa” ja siten kerryttävät lomaa. Monesti liukumasopimuksen mukaan liukumasaldo saa olla miinuksella jopa 40 tuntia. Yleensä kokonaisten päivien liukuminen kuitenkin edellyttää työnantajan suostumusta.

Avuksi lomaa suunnitteleville vuosilomalain määritelmä arkipäivästä:

”arkipäivällä tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää.”

Kysy Insinööriklinikalta

css.php