Akava: Vuosilomalakia koskeva esitys pääosin hyvä

Akava pitää hallituksen esitystä vuosilomalakia muuttavasta laista pääosin hyvänä ja on tyytyväinen, että EU-tuomioistuimen edellyttämät muutokset saadaan viimeinkin Suomen vuosilomalakiin. Jos työntekijälle tulee pitkä sairauspoissaolo, hänellä on oikeus uuden lain tultua voimaan neljän viikon vuosilomaan sairaudesta tai kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.

Akava katsoo, että poissaolo sairauspäivien ja lääkinnällisen kuntoutuksen takia tulee katsoa kokonaisuudessaan palkalliseen vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan uutena asiana, että vuosilomaan lisätään täydentäväksi elementiksi lisäpäiviä sairausloman ajalta. Työntekijälle kertyy lisäpäiviä niiltä osin, kun vuosilomaa on kertynyt alle 24 päivää sairauspoissaolon tai lääkinnällisen kuntoutuksen takia. Vuosiloma koostuu tällaisessa tapauksessa sekä vuosilomasta että lisäpäivistä.

– Lisäpäiviä ei uudessa esityksessä katsota työssäoloajaksi eikä vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi. Vuosilomaa täydentävät lisäpäivät ovat näistä syistä osittain ristiriidassa Suomea koskevien kansainvälisten velvoitteiden kanssa, Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto sanoo.

Pitkälle sairauslomalle joutuvan työntekijän tilanne parantuu, kun lakimuutokset turvaavat työntekijän oikeuden neljän viikon vuosilomaan sairaudesta tai kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.

– On hyvä, että EU:n tuomioistuimen edellyttämät muutokset ovat viimeinkin tulossa Suomen vuosilomalakiin, Kannisto toteaa.

Hallitus antoi 1.11. eduskunnalle esityksen laiksi vuosilomalain muuttamisesta. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan 1.4.2019.

Lähde: Akava

css.php