Aloituspaikat suunnattava oikein

Opetusministeriö on ehdottanut korkeakouluille, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoja tulisi tuottaa huomattavasti nykyistä enemmän. Helsingin Sanomissa (25.9.2019) mainittu ensi kauden tavoitteellinen tutkintomäärä 67 000 on noin 8000 tutkintoa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Vuodelle 2030 tavoite on jo lähes 76 000 tutkintoa.

Uudet tutkintotavoitteet on kirjattu ministeriön ohjeisiin ja asiakirjoihin, joiden pohjalta ministeriön ja korkeakoulujen sopimusneuvottelut syksyllä 2019 käydään. Neuvotteluja käydään neljän vuoden välein ja niissä sovitaan mm. korkeakoulujen erikoistumisaloista ja tehtävistä. Korkeakoulut päättävät aloituspaikkansa itse, mutta ministeriö pyrkii ohjaamaan koulutusta siten, että se kohdistuu työvoimatarpeen kannalta keskeisille aloille ja alueille.

Uudellamaalla toimiva Metropolia Ammattikorkeakoulu on hakijamäärältään Suomen suurin ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita on 16 400, joista noin 8000 opiskelee tekniikan alalla (Metropolia 2018). Metropolia kouluttaa korkealla läpäisyasteella jo tällä hetkellä enemmän kuin sille on osoitettu rahoitusta. Tutkintokattoa pitäisikin nostaa vastaamaan Uudenmaan alueen työvoiman ja osaamisen tarvetta, sillä työpaikat ja nuori väestö keskittyvät Etelä-Suomeen.

– Kannatamme osaamistason nostoa, mikä selvästikin on ministeriön tutkintomäärien noston taustalla. Aloituspaikkojen lisäys tulee kuitenkin tehdä alueellisen koulutus- ja työllisyyskysynnän mukaan. Jos jollakin alueella – kuten Uudellamaalla – on vetovoimaa ja runsaasti tietyn alan hakijoita, sekä työmarkkinoilla on tarve kasvattaa osaajien määrää, niin tutkintomääriin suunnattua rahoitustakin voidaan kasvattaa samassa suhteessa, sanoo Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Lasse Laurikainen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän nosto ei kuitenkaan välttämättä ole tehokkain ja nopein keino vastata tämän hetken osaajapulaan. Esimerkiksi insinöörikoulutuksesta valmistuu noin neljässä vuodessa, jolloin työmarkkinatilanteen ja osaamistarpeen ennakointi tulee pohjautua tutkittuun tietoon ja aitoon tarpeeseen.

– Tärkeintä on se, ettemme kouluta työvoimaa suoraan kortistoon. Tutkintojen määrän nosto ei saa tapahtua laadun kustannuksella, sillä tarvitsemme motivoituneita ja ammattinsa hallitsevia työntekijöitä. Muunto- ja täydennyskoulutus on monessa tilanteessa varmempi ja ketterämpi keino saada alalle ja alueelle uusia osaajia, jatkaa Laurikainen.

Sointu Högström
Kuva: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Ministeriö vaatii lisää tutkintoja, Helsingin Sanomat 25.9.2019
Metropolia Ammattikorkeakoulu

css.php