Arjen sujuminen on insinöörityön varassa

Insinööriliiton 100-vuotishistoriaa kirjoittavan filosofian tohtori Sampsa Kaatajan mukaan teknistymiskehitys on tehnyt yhteiskunnan täysin riippuvaiseksi insinöörityöstä ja sen luomuksista.

– Tekniikan ammattilaisten tekemä työ on ihmisten arjessa vuoden jokaisena päivänä aamusta aina seuraavaan aamuun, Kaataja kiteyttää.

Akavalainen 70 000 jäsenen Insinööriliitto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi liitto päätti laittaa järjestön historian yksiin kansiin tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella. Työn on määrä valmistua syksyyn mennessä.

– Liiton virallinen syntymäpäivä on tällä viikolla. Vuoden 1919 huhtikuun 5. päivä Tampereella sikäläisen talouskoulun tiloissa joukko Tampereen teknillisen opiston käyneitä perusti Tampereen Teknilliset -nimisen yhdistyksen opiston käyneiden henkilöiden yhdyssiteeksi. Tämän voi katsoa olleen lähtölaukaus nykyiselle Insinööriliitolle, Kaataja kertoo.

Samassa veneessä

Noin kahden vuoden tutkimusprojekti on ollut tieteen, teknologian ja yritysmaailman vuorovaikutuksesta väitelleelle Kaatajalle mielenkiintoinen. Liiton historian kirjoittaminen on ollut eräänlainen ristiretki paitsi insinöörien myös suomalaisen palkansaajaliikkeen maailmaan.

– Insinööriliiton historian käänteet ovat olleet sidoksissa suomalaisen yhteiskunnan isoon kertomukseen. Esimerkiksi sopii ammattiyhdistystoiminnan käynnistäminen liitossa 1960-luvulla. Jos maan työmarkkinat ja työmarkkinapolitiikka eivät olisi kehittyneet nähtyyn suuntaan, Insinööriliitto olisi varmasti erilainen kuin se on nyt, Kaataja sanoo.

Tutkijan mukaan yhteiskunnan teknistyminen ja työmarkkinoiden toimihenkilöistyminen näkyvät liiton historiassa. Insinöörien määrä on kasvanut rajusti. Myös työtehtävät ovat muuttuneet, ja niiden kirjo laajentunut.

– Vanhoista Suomi-filmeistä näemme, millaisia herroja insinöörit, opettajat ja monet muut koulutetuissa ammateissa toimivat olivat viime vuosisadan puolivälissä. Kansakunnan koulutuksen tason noustessa monien ammattien arvostus on ehkä kärsinyt jonkin sortin inflaation, Kaataja pohtii.

Insinööri pitää pyörät pyörimässä

Kaatajan tutkimusprojekti on kaksiosainen: Insinööriliiton historian rinnalla hän tutkii ja kirjoittaa ammattikunnan historiaa. Kaatajan mukaan tämä tuo historiaprojektiin oman mausteensa.

– Ammattikunnan ja samalla Insinööriliiton koon kasvulle on helppo löytää selitys, kun viitsii katsoa ympärilleen. Yhteiskunnan teknistymiskehityksen myötä olemme tulleet täysin riippuvaiseksi insinöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten työstä. Voi sanoa, että koko yhteiskunta pyörii insinöörityön ympärillä, tai pikemminkin insinöörityö pyörittää yhteiskuntaa.

Kaataja luettelee pitkän rimpsun yhteiskunnan pyörimisen kannalta tärkeitä laitoksia sähköstä puhtaaseen veteen, elintarvikkeesta jätteeseen, autosta ja junasta tietoliikenteeseen ja niin edelleen.

– Kaiken takana on insinööri, Kaataja sanoo.

Tutkijan mukaan näyttää selvältä, että niin liitolle kuin insinööreille riittää tulevaisuutta myös seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

– Yhä teknistyvämmässä maailmassa insinöörityön merkitys ei ainakaan vähene, pikemminkin päinvastoin, Kaataja sanoo.

Teksti: Jari Rauhamäki
Kuva: Janne Luotola

Insinööriliitto IL ry

css.php