Tiedonhalu vei insinöörin tohtorikoulutukseen

Uteliaisuus, tiedonhalu ja motivaatio jatkaa opintoja veivät insinööri (teollisuuden palveluliiketoiminta) Keijo Houhalan kohti tohtorikoulutusta. Vaasan yliopiston väitöstilaisuus pidettiin joulukuussa 2018 ja tiedekuntaneuvosto antoi hyväksyntänsä tuotantotalouden alaan kuuluvalle väitöstutkimukselle ”Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan”. Valmistumispäivä Vaasan yliopistosta on 22.2.2019.

Nuori Keijo Houhala (s. 1969), kirjoitti ylioppilaaksi Keuruulla 1980-luvun lopulla. Hän valmistui aluksi ympäristö- ja terveysteknikoksi Mikkelissä v. 1991, ja tuotantotalousinsinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2004. Opintojaan hän jatkoi suorittaen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) teollisuuden palveluliiketoiminnasta Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) vuonna 2012.

Tällä hetkellä Keijo Houhala toimii Tampereen kaupungin kehityspäällikön tehtävissä, jossa hän pääsee hyödyntämään yliopistossa saamiaan oppeja.

–  Yhteiskunnalliset asiat ovat kovassa murroksessa digitaalisuuden, tuotantorakenteiden, palveluvaltaistumisen ja tietointensiivisyyden osalta. Kaikista näistä asioita on koko kansakunnan löydettävä uudet tavat tuottaa palveluja ja johtaa tiedolla, jolloin arvomuodostuksen pitää tuottaa kestävyyttä, elinvoimaisuutta ja reaaliaikaisia palvelurakenteita, sanoo Houhala.

Ammattikorkeakoulun pohjalta yliopistoon

Ammattikorkeakoulusta ei ole ihan suoraa koulutusputkea yliopiston tohtorikoulutukseen asti. Jatko-opintoihin pyrkiville YAMK-taustaisille opiskelijoille laaditaan ns. siltaopintokokonaisuus, joka on suoritettava ennen varsinaisia tohtoritutkintoon hyväksyttäviä jatko-opintopisteitä. Siltaopintojen määrä on riippuvainen aikaisemmasta opintotaustasta, tutkimussuunnitelmasta ja tiedekunnan vaatimuksista.

– Tärkeää jatko-opintopaikan saamisessa on motivaatio ja kuinka on menestynyt aikaisemmissa opinnoissa. Vaatii sitkeyttä ja sitoutumista tehdä tutkimussuunnitelma, löytää yliopisto ja professori, jotka ovat kiinnostuneita tutkimussuunnitelman mukaisesta aiheesta. Vasta sen jälkeen alkaa varsinainen hakeutuminen yliopiston tohtoriopintoihin, joka edellyttää edelleen yliopiston hyväksymistä, kertoo Keijo Houhala.

Tuotantotalousinsinööri Houhalan uteliaisuus ja tiedonhalu eivät vielä loppuneet ammattikorkeakoulun jälkeen.

– Erittäin suuri merkitys oli  HAMK:ssa saamani kannustus ja tuki. Koin myös epäkohdaksi sen, että YAMK-tutkinto ei ollut vielä vuonna 2012 lähtökohtaisesti tasavertainen reitti jatko-opintoihin. Olinkin ensimmäisten joukossa, jotka hyväksyttiin YAMK-pohjalta jatko-opintoihin.

Opintojen eteneminen yliopistossa on pääsääntöisesti opiskelijan omalla vastuulla.

– Yliopiston tohtoriopinnoissa vaatimustaso on merkittävästi kovempi, jotta kurssit, harjoitustyöt ja opinnäytteet tulevat hyväksytyiksi. Toisin sanoen kaikenlainen oma, niin vapaus kuin vastuu, on laajempaa, jolloin itsensä peliin laittaminen pitää olla luontaista, Houhala arvelee.

Tiedeopinnoilla ei korvata käytännöllisiä opintoja

Suomalainen korkeakoulutusmalli pohjautuu ns. duaalimalliin, eli käytännönläheiseen ammattikorkeakoulutukseen ja tutkimuspainotteiseen yliopistoon. Keijo Houhala on niitä harvoja, joka on ehtinyt käydä läpi kaikki suomalaisen koulutusjärjestelmän eri vaiheet. Onkin erittäin tärkeää saada synkronoitua eri tasoiset opinnot toistensa kanssa.

– Hyvän motivaation omaavia opiskelijoita ei pitäisi torjua kevyin perustein. Jos opiskelijalla on haluja ja motivaatiota, niin varmasti kyvytkin kasvavat opintojen edetessä, uskoo Houhala.

– Koulutusjärjestelmän kannalta duaalimallisella järjestelmällä on tarkoituksensa, mutta vielä tärkeämpää on niiden yhteensovitus. Kaikesta aiemmasta opitusta pitää olla hyötyä jatkossa. En sinänsä näe kahden erillisen järjestelmän olemassa ololle tarvetta, mikäli niin käytännönläheinen kuin teoreettinen osa saadaan toteutumaan. Se ei voi olla rakenteista kiinni, vaan tavasta toimia. Varmaa on kuitenkin se, että ilman toista ei lopulta ole toistakaan. Tiedeopinnoilla ei korvata käytännöllisiä opintoja tai toisinpäin.

Väitellyt tutkija kannustaa muitakin insinöörejä jatkamaan opintojaan tohtoriksi saakka.

– Tohtorikoulutus on metodologiikan ja tutkitun tiedon aivomyrsky, joten se antaa paljon kyvykkyyttä kohdata moninaisia ja monitasoisia ongelmia. Opiskelu vie aikaa, mutta antaa varmasti vastinetta ja osaamista.

Houhala, Keijo (2018): Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. Acta Wasaensia 413. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Sointu Högström
Kuva: Riikka Kalmi

css.php