Vuoden 2019 Insinöörityö -jäsenkilpailun voitti Jussi Häkkinen

Helsingin Insinöörit HI ry:n 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä Insinöörityö 2019 -jäsenkilpailussa 1000 euron stipendin voitti Metropolia Ammattikorkeakoulusta keväällä 2019 valmistunut talotekniikan insinööri Jussi Häkkinen.

Opinnäytetyön Glykolipitoisuuden vaikutus Comfort-jäähdytyslaitoksen energiatehokkuuteen työnohjaajana toimi Granlund Oy:n Juha-Petteri Muukkonen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yliopettaja Aki Valkeapää.

LVI-alan insinöörityössä tutkitaan glykolipitoisuuden vaikutusta massiivisen jäähdytyslaitoksen energiatehokkuuteen. Työssä optimoidaan glykolipitoisuus jäähdytysjärjestelmälle sopivaksi, jotta se toimisi mahdollisimman energiatehokkaasti. Insinöörityössä esitellään kehitetty laskentaohjelma sekä vertaillaan useiden säästötoimenpiteiden arvoa rahassa. Suurista investointikustannuksista huolimatta työn tuloksena saatiin jopa 11 000 € vuosittaista säästöä ja kannattavimmallekin säästötoimenpiteelle takaisinmaksuajaksi saatiin vain neljä vuotta.

– Comfort-jäähdytyslaitos oli mielestäni kiinnostava, koska järjestelmällä tuotetaan kiinteistölle lämmitys- ja jäähdytysenergiaa samanaikaisesti. Insinöörityö osoittaa, että muutaman prosenttiyksikön laimeammilla liuoksilla päästään jo todella merkittäviin taloudellisiin ja ympäristöllisiin säästöihin. Insinöörityöstä on hyötyä mm. jäähdytysjärjestelmien suunnittelijoille ja jäähdytysenergiaa tuottaville energiayhtiöille. Myös kiinteistöjen ylläpitäjät saavat esimerkkejä tavoista, miten jäähdytysjärjestelmien energiankulutusta voidaan vähentää, sanoo Jussi Häkkinen.

Insinöörityön tekeminen antoi Jussi Häkkiselle paljon uutta osaamista. Tutkimusta varten tehty taustatyö ja järjestelmään perehtyminen toivat syvällisempää tietoutta jäähdytysjärjestelmien toiminnasta. Myös ymmärrys excelin mahdollisuuksista tehokkaana työkaluna parani huomattavasti.

– Minulla on nyt paljon laajempi käsitys jäähdytysjärjestelmien toiminnasta ja teoriasta, sekä paremmat edellytykset jäähdytysjärjestelmien suunnitteluun. Tälläkin hetkellä minulla on työn alla samalla periaatteella toimivan järjestelmän konehuoneen suunnittelu.

Alan kokemusta apupojasta lähtien

Nuoresta 26-vuoden iästä huolimatta Jussi Häkkinen on ehtinyt hankkia runsaasti alan työkokemusta.

– Kotiseudullani Torniossa olin rakennuksilla apupoikana ihan pienestä pitäen. Sain ensimmäiset oikeat työkalut jo varmaan 3-vuotiaana. Olen aina ollut omatoiminen työmies. Jos mitään korjaamista ei ollut, niin järjestin korjaushommia itse. Välillä tulikin sitten maalailtua kodin tiiliseiniä ja tehtyä porakoneella reikiä sinne sun tänne. Ensimmäiset palkalliset kesätyöt aloitin noin 10-vuotiaana papan kanssa puusepän verstaalla.

LVI-alan työhön Häkkinen on perehtynyt jo kymmenen vuoden ajan. Ammattikoulussa LVI-asentajan linjalla hän pääsi tekemään jo ammattilaisen töitä ja kesät kuluivat urakointifirmoissa asentajan tehtävissä.

– Tein LVI-asennuksia pääasiassa kerrostalotyömailla, mutta myös hotelleissa, kaivoksessa, sairaalassa ja jopa terästehtaalla, kertoo Jussi Häkkinen.

Ammattikouluopinnot yhdistettynä lukion suorittamiseen sujuivat Jussi Häkkiseltä hyvin. Vuosina 2012 ja 2013 hän kilpaili putkiasentajan SM-kilpailuissa hyvällä menestyksellä. Menestyksen seurauksena hän sai ammattikoulusta useita stipendejä.

Ensimmäinen opiskeluvuosi vaativaa

Opiskelu Metropolia Ammattikorkeakoulussa LVI-suunnittelun linjalla kesti Jussi Häkkiseltä viisi vuotta. Tästä ajasta 3,5 vuotta oli opetusta ja 1,5 vuotta opinnäytetyön tekoa, johon sisältyi samalla täysipäiväistä työntekoa.

– Ensimmäinen vuosi koulussa oli tosi rankkaa ja kaikista vaikein vuosi. Koulupäiväni kestivät usein klo 8–18. Aamuisin ennen luentoja osallistuin matematiikan tukiopetuksiin. Oppituntien välissä oli omatoimista tehtävien tekoa projektiluokissa ja sen jälkeen mentiin vielä oppitunneille. Lyhyessä ajassa tuli paljon uutta asiaa, jotka käsiteltiin niin nopeasti, että heti kun pääsi jotenkin kärryille asiasta, niin seuraavana päivänä hypättiin jo toiseen aiheeseen. Ensimmäinen vuosi opiskeltiin pääasiassa matematiikkaa, fysiikkaa ja kielentaitoa, eikä juurikaan perehdytty itse ammattialaan.

Toisena kouluvuotena opetuksen tempo rauhoittui ja opinnot keskittyivät pääasiassa talotekniikkaan liittyvien luentojen, laskuharjoitusten ja LVI-suunnitteluprojektien ympärille. Kolmantena vuonna Häkkinen oli vaihto-oppilaana Münchenissä, Saksassa.

– Mielestäni useilla opettajilla ei ole alalta riittävää työelämän kokemusta ja asiat opetetaan vähän sinne päin ja työelämän kannalta oleellisia vaiheita jätetään paljon pois. Teoria ja laskentakaavat ovat työelämässä samat, mutta esimerkiksi suunnittelu- ja mallinnuskursseja olisi hyvä opettaa sellaisen henkilön, joka on tehnyt LVI-suunnittelua myös työelämässä. Itselläni on asentajan taustaa ja siitä on suuri hyöty LVI-suunnittelussa. Lukiotaustan omaavilla henkilöillä on huomattavasti enemmän haasteita hahmottaa ne seikat suunnittelussa, jotka vaikuttavat oleellisesti työn toteutuksessa, sanoo Häkkinen.

Opiskelijatoiminta jäi vähäiseksi

Kun Jussi Häkkinen päätti lähteä Torniosta opiskelemaan, hän valitsi pääkaupunkiseudun, koska ajatteli suuremman kaupungin tuovan enemmän mahdollisuuksia ja isommat alan verkostot. Opiskelijatoiminta vuosikurssillamme oli kuitenkin odotuksiin nähden aika vaatimatonta.

– Oletin, että meininkiä olisi ollut enemmän, mutta meidän vuosikurssilla opiskelijatoiminta ei ollut niin aktiivista. Ensimmäisenä vuonna kävimme opiskelijaristeilyllä ja muutamassa saunaillassa, mutta eipä me juuri opiskelijapippaloissa käyty. Se ei niinkään minua haitannut, sillä rellestettyä tuli kyllä ihan omienkin kavereiden kanssa.

Ensimmäisenä kesänä Jussi Häkkinen oli töissä kerrostalotyömaalla LVI-asentajan tehtävissä. Jo toisen opiskeluvuoden jälkeen hän pääsi LVI-suunnittelijan koulutusta vastaaviin töihin kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserniin Granlundille.

– Mielestäni isojen yritysten kotisivuilla oleviin kesätyöpaikkahakemuksiin vastaileminen on ajan tuhlausta. Tehokkain keino saada töitä on lähettää työhakemus suoraa yrityksen johtajille sähköpostilla ja soittaa vielä perään. Näin tein myös silloin, kun hain Granlundille töihin. Olen ollut täällä nyt kolme vuotta ja olen viihtynyt hyvin, sanoo Häkkinen.

3D-mallintaminen suunnittelun työkaluna

Jussi Häkkinen työskentelee Granlundissa uudisrakennuspuolella ja suunnittelee pääasiassa julkisten rakennusten LVI-järjestelmiä. Kohteet ovat nykyisin tietomalliprojekteja eli kaikki järjestelmän laitteet ja putket mallinnetaan 3D:nä siten kuin ne tulevat rakennuksessa oikeastikin olemaan. Toteutettavuuden vuoksi suunnitelmat yhteensovitetaan siten, että törmäilyjä ei synny muiden suunnittelualojen kesken.

– Meillä Granlundissa on hyvin järjestetty harjoittelijoiden perehdytys ja opastus. Henki on hyvä ja milloin tahansa voi pyytää vierustoverilta apua. Aluksi tein avustavia tehtäviä, laiteluetteloita, järjestelmäkaavioita ja pienempiä suunnitelmien muutostöitä. Olen kuitenkin päässyt työskentelemään itsenäisesti isompien projektien parissa alusta alkaen ja tuomaan omaa näkemystä ja ammattitaitoa järjestelmien suunnitteluun. Täällä Granlundilla ammattitaitooni luotetaan ja olenkin saanut jo melko vastuullisia tehtäviä nuoresta iästäni huolimatta.

Lähivuosina Häkkinen toivoo pääsevänsä toimimaan projektipäällikkönä rakennushankkeissa. Jo nyt hän on päässyt hoitamaan projektipäällikön tehtäviä kesälomien aikana, joten tuntumaa tehtävistä jo löytyy.

Kulttuuria ja jatko-opintoja

Pitkäaikaisena harrastuksena Jussi Häkkisellä on ollut musiikin opiskelu ja soittaminen. Hän on osallistunut myös menestyksellisesti musiikkikilpailuihin ja esiintynyt konserteissa.

– Soitan klassista kitaraa ja sähkökitaraa, sekä teen jonkin verran omia sävellyksiä myös pianolla. Lisäksi aion ottaa viulun soiton mukaan repertuaariin.

Opintojen jatkaminen on nuorella insinöörillä myös mielessä.

– En ole vielä päättänyt, jatkanko YAMK-tutkintoon vai mahdollisesti diplomi-insinöörin opintoihin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto voisi olla käytännönläheisempi, ja sen voisi suorittaa työn ohessa kahdessa vuodessa. Diplomi-insinöörin papereilla saa täysin saman pätevyyden, mutta opinnoissa menisi puolet kauemmin, arvelee Jussi Häkkinen.

Esimerkkinä muille opiskelijoille

Jussi Häkkinen haluaa kiittää Helsingin Insinöörejä saamastaan stipendistä. Jatkossa hän toivoo muidenkin tulevien insinöörien panostavan opinnäytetöihin ja kannustaa myös muita insinöörejä kehittämään omaa ammattitaitoaan.

– Olen aina ollut käytännönläheinen nikkari, enkä mikään koulun lukutoukka, saatikka mikään mallioppilas. Haluan kuitenkin olla muille insinööreille esimerkkinä siitä, että ahkeruus ja vaivan näkeminen aina palkitaan. Vaikka se ei aina näy stipendin muodossa, niin se näkyy ainakin oman ammattitaidon kehityksessä ja etenkin urakehityksenä. Ylitin itseni tämän opinnäytetyöprosessin aikana ainakin kaksi kertaa ympäri ja ämpäri. Meissä insinööreissä on tulevaisuus, ja kun tällaisella menolla jatketaan, niin vain taivas on rajana, riemuitsee Jussi Häkkinen.

Sointu Högström

css.php