Joustotyömalli tekee sunnuntaityön näkyväksi

Työterveyslaitos on edelläkävijä uusien työaikajärjestelyjen käyttöönotossa. Asiantuntijaorganisaatiolle, jossa on oma työehtosopimus, sopiikin hyvin kaikkia työntekijöitä koskeva jousto- ja etätyömahdollisuus.

Liukuma-ajan Työterveyslaitos on sopinut klo 6-21 välille, eikä päivittäistä läsnäolopakkoa ole määritelty. Etätyö on sallittua kaikille työntekijöille, elleivät tehtäväkohtaiset vaatimukset edellytä läsnäoloa. Ylityösaldot leikkautuvat 40 tuntia ylittävältä osalta kahdesti vuodessa.

Työajanseurantaan laitos on ottanut käyttöön mobiilikäyttöisen työajanhallintajärjestelmän, jonka avulla voi kirjata ja seurata todellista työaikaa. Myös työmatka-aikaa voidaan lukea työajaksi sopimalla asiasta esimiehensä kanssa. Kulunvalvonnasta Työterveyslaitos on luopumassa kokonaan, ja kaikille työntekijöille on saatavissa tarvittavat tietotekniset laitteet.

– Tällaisesta työaikamallista on saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi jos haluaa välttää aamu- tai iltapäiväliikenteen ruuhkia, voi työnteon ajoittaa sopivampaan aikaan. Myös monitilatoimistoissa tai avokonttoreissa voi työaikojen eri rytmityksillä järjestää omaa tilaa ja työrauhaa paremmin, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen.

Lisääntyvä etätyön tekeminen ja työaikojen sovittaminen elämäntilanteen tai työtehtävien mukaan haastaa esimiehet ja työpaikat etsimään hyviä, yhteisiä käytäntöjä.

– Kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus vähenee, mikä voi rapauttaa työpaikan yhteisöllisyyttä. Monet kokouksetkin pidetään nykyään videon välityksellä, jolloin kokousten asiakeskeisyys korostuu ja sosiaalinen kanssakäyminen vähenee, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Esimiesten on johdettava itseohjautumista

Kun työajat liudentuvat, ero vapaan ja työn välillä helposti hämärtyy. Kuinka tavallista onkaan, että työsähköposteihin vastataan illalla tai lomalla. Joustavat työajat vaativat työntekijöiltä oman elämänsä johtamista ja hallintaa. Kaikille ei etätyö sovi, jos keskittyminen työhön ei onnistu esimerkiksi lasten tai omaisten hoitamisen vuoksi. Kahvilan etäpisteen häly tai asiakasorganisaation työpiste voivat lisätä sijaistoimintaa tai haitata paneutumista tehtäviin.

– Myös omassa työpisteessä työpaikalla saatamme kohdata samoja keskittymishaasteita, mutta yksin etänä työskennellessä niistä voi tulla kompastuskohtia työn etenemiselle, huomauttaa Annina Ropponen.

Työntekijöiden itseohjautuminen lisääntyy työelämän muutosten myötä. Tämä asettaa aivan uudenlaisia haasteita johtamiselle ja esimiestyölle.

– Esimiehen tehtävänä on johtaa ihmisiä, ei vain strategiaa. Oleellista työntekijöiden johtamisessa on esimiehen tuki ja läsnäolo, vaikka etätyön lisääntyminen luokin sille uudenlaisia muotoja. On luotava hyviä käytäntöjä sille, milloin ja miten työntekijä tai esimies on tavoitettavissa etäpäivinä ja toisaalta varmistettava riittävä mahdollisuus aitoon keskusteluun esimiehen kanssa. Vuorovaikutus ei saa jäädä vain mekaaniseksi ja kasvottomaksi asioista sopimiseksi, sanoo Jari Hakanen.

Työviikot eivät ole aina samanlaisia

Uudet työaikamallit edellyttävät työpaikalta toimivaa keskustelukulttuuria ja yhteistoimintatapoja. Sähköiset yhteiskäyttöiset kalenterit, etukäteen sovitut puhelinajat tai läsnäolopäivät ovat monille tarpeen. Mitään yleispätevää toimintatapaa ei työpaikoille voida kuitenkaan suositella, sillä jokainen työpaikka on erilainen. Lisähaasteita työaikoihin tuovat vielä kansainväliset aikakäsitykset ja asiakasprojektien tarpeet.

– Työaikoja sovittaessa on otettava huomioon, että työviikot eivät ole kaikki samanlaisia. On monia yhtäaikaisia, eri vaiheissa olevia projekteja. On välillä kiirejaksoja, välillä löyhää aikaa. Tiukkana viikkona saattaa herätä epäilys, että muilla on helpompaa ja itsellä vain kiirettä, mikä voi lisätä kireyttä työilmapiirissä, huomauttaa Annina Ropponen.

Vaikka työn ja vapaa-ajan raja häilyy, on kuitenkin huolehdittava riittävästä lepoajasta ja palautumisesta. Jos työntekijä aloittaa työviikkonsa jo sunnuntaina, on sovittava, missä välissä hän pitää tarvittavat palautumisjaksonsa. Yhtäjaksoista vapaata tulee olla vähintään 35 tuntia, vaikka kuinka työntekijä haluaisi olla joustava tai työnantaja vaatisi venymistä.

– Pelkään, että tulee olettamus siitä, että työviikko aloitettaisiin jo sunnuntaina, vaikka olisi pikkulapsia kotona. Lepoajasta kannattaa pitää kiinni, jotta ei väsy liikaa ja työ säilyy mielekkäänä, sanoo Annina Ropponen.

Jari Hakanen arvelee, että joustotyömallissa jotkut asiat voivat olla hyviä, jotkut huonoja riippuen ihmisestä, elämäntilanteesta tai työstä.

– Hyvää mallissa on, että nyt myös sunnuntaityö tulee näkyväksi. On kuitenkin sovittava selkeästi, ettei satunnaisista työasioista tule pysyvää ilmiötä, sillä aikaa täytyy olla myös perheelle ja ystäville.

– Työelämässä vallitsee ihanteena ylityökulttuuri, mutta onneksi nuorten arvomaailma kulkee toiseen suuntaan, Hakanen toteaa.

Ajanhallinta on taitolaji

Vapautuvat työaikamallit pakottavat sekä työntekijät että johdon itsensä jatkuvaan johtamiseen. On osattava arvioida, mihin työaikaa tarvitaan, kuinka paljon mikäkin tehtävä vaatii ja kenen kanssa työtä on tehtävä. Esimiehen on puututtava asiaan, jos alkaa näkyä merkkejä työntekijän kuormittumisesta tai työholismista.

– Nyt on todellinen markkinarako erilaisille ajanhallintavälineille ja -koulutuksille. Yksi hyvä keino on ottaa kännykästä työsähköpostin synkronointi pois päältä, jolloin sähköpostien jatkuva selailu ei katkaise työskentelyä, sanoo Annina Ropponen.

Onko työelämä menossa sitten siihen suuntaan, että työntekijät myyvät vain työaikaansa ja työpaikka on ”alusta”?

– En usko, että olemme asiantuntijatyössä menossa laajasti työajan täsmämyymiseen, sillä se ei toisi hyviä tuloksia ja tekisi ihmisistä keskenään kilpailevia. Ilman yhteiskeskusteluja työltä puuttuu yhteinen sementti, joka sitoo työtehtävät yhteen, uskoo Jari Hakanen.

Hyvä työpaikka on vetovoimainen

Kun työpaikka on houkutteleva, toimitilat työlle sopivat ja ilmapiiri kannustava, työpaikalle on mukava tulla. Työpaikka vetää silloin puoleensa, vaikka välillä pidetäänkin etätyöpäiviä.

Työpaikoilla on edistettävä kaikin puolin vuorovaikutusta, jotta sen vetovoima säilyy. On mahdollistettava yhteisiä kahvihetkiä tai lounaita. Tilat voidaan suunnitella niin, että päivittäiset kulkureitit houkuttelevat kuulumisten vaihtamiseen. Onpa joissakin isoissa työpaikoissa kehitetty sovelluksiakin, joiden avulla voi paikallistaa muita työntekijöitä tai esimiehiä, jolloin heidän tavoittaminen onnistuu tarvittaessa.

Kuormittuminen ei kuulu asiaan

Jos työaika alkaa venyä ja stressi kasvaa, on asiaan puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työterveyslaitoksen ohjeet kuormittumistilanteeseen toimivat, kun huolehditaan siitä, että työpaikalla on hyvä hengittää ja keskusteluyhteys on kunnossa:

  1. Selvitä, mihin oma työaikasi kuluu, missä olosuhteissa teet työtä, mitkä asiat sinua kuormittavat.
  2. Puhu esimiehellesi – ota asiat avoimesti esiin.
  3. Jaa kokemuksiasi muiden kanssa. Vertaistuki, ymmärrys ja ihmisen kohtaaminen kannattelevat eteenpäin.
  4. Suunnittele työaikaasi pidemmällä aikavälillä. Jätä aikaa myös yllätyksille.
  5. Määrittele itsellesi rajat. Aikaa tulee olla myös levolle ja palautumiselle.
  6. Keksi jokaiselle päivälle jokin asia, mikä ruokkii onnellisuutta, hyvää fiilistä ja tuo työniloa.

Kohti uutta työaikalakia

Luonnos uudesta työaikalaista on parhaillaan lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltävänä. Lakiehdotus pitää sisällään joustotyöaikaa koskevan työaikajärjestelyn, jossa työntekijä voisi itsenäisesti päättää vähintään puolet työajan sijoittelusta ja työntekopaikasta.

Joustotyöaika voitaisiin ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Työnantajan tehtävänä olisi määritellä työntekijän tehtävät, tavoitteet ja kokonaisaikataulu. Joustotyötä ei voitaisi teettää tehtävissä, joissa työntekijältä edellytetään läsnäoloa työpaikalla. Tällaisia tehtäviä olisivat esimerkiksi työnantajan tiloissa tapahtuva asiakaspalvelu tai tehtävät, joissa työ on sidottu liikkeen aukioloaikoihin.

Sointu Högström

css.php