Insinöörit tarvitsevat lisää julkishallinnon tuntemusta

Julkishallinto tarkoittaa julkisilla varoilla ylläpidettyjen organisaatioiden hallintoa ja niiden tuottamia palveluja. Valtionhallinto, ministeriöt ja valtion virastot, kunnat ja jatkossa myös maakunnat työllistävät samalla mittavan määrän sekä kansalaisia että heitä palvelevia yrityksiä. Minkälainen on insinöörin asema julkishallinnon organisaatioissa tai sitä lähellä olevissa palveluyrityksissä, pohtii mediatekniikan insinööri Rope Sidebras.

Rope Sidebras työskentelee myynti- ja asiakasvastaavana sekä asiantuntijana yrityksessä, joka tuottaa julkishallinnolle sovelluspalveluita. Yrityksen liikevaihdosta noin 70 % tulee julkishallinnosta, joten asiakkaan toimintaympäristön tuntemus on oleellista. Sidebrasin työpäivät koostuvat mm. asiakastapaamisista, toiminnan ohjauksesta, liiketoiminnan kehittämisestä, konsultoinnista, tarjouskilpailuista ja ohjausryhmätyöskentelystä.

Työpaikan löytäminen suoraan julkishallinnon palveluksesta on insinöörin kannalta haasteellista, sillä tehtäviin vaaditaan yleensä ammattikorkeakoulun insinööritutkintoa korkeampi tutkinto.

– Vaikka ammattikorkeakoulun opinnoilla saa enemmän käytännön kokemusta, ei tutkinto kelpaa kaikkialla pätevyydeksi. Moni organisaatio haluaisi palkata insinöörejä, mutta pätevyysvaatimukset ovat esteenä, sanoo Rope Sidebras.

Nykyinen IT-tradenomien koulutus ja ammattitaito on lähellä insinöörien koulutusta, joten tradenomeista on tullut työmarkkinoilla merkittävä kilpailija insinööreille. Tradenomeilla on lisäetuna työelämässä tarvittava kaupallinen koulutus, mikä puolestaan useimmilta teknistä syväosaamista omaavilta insinööreiltä saattaa puuttua.

– Julkishallinnon palkkataso on yleisesti heikompi verrattuna yksityiseen puoleen, tosin poikkeuksiakin on. Julkishallinnossa on muita etuja, esimerkiksi lyhyemmät työajat, hyvät työterveyshuoltopalvelut ja pidemmät loma-ajat. Toisaalta julkishallinnossa on raskaampi byrokratia, pidemmät käsittelyajat ja organisaatiosta riippuen mahdollisesti huonommat etätyömahdollisuudet, luettelee Sidebras.

Yleisesti ajatellen henkilökohtaiset suhteet, mielekkäät ja haasteelliset työtehtävät, työpaikan työsuhde-edut ja riittävän hyvä palkka suhteessa työn vaativuuteen määrittelevät, haluaako työnhakija laittaa avoimeen työpaikkaan hakemuksen.

– Työpaikka on kuin toinen koti, jossa pitää olla hyvä olla. Työpaikan täytyy olla houkutteleva paikka, jotta siellä viihtyy ja jaksaa tehdä tuottavaa työtä, sanoo Rope Sidebras.

Julkishallinnon tuntemus on osa ammattitaitoa

– Insinöörin koulutus takaa hyvät tekniset perustaidot, mutta toimintaympäristön osaaminen ei ole aina riittävää julkishallinnon tarpeisiin. Insinööriopintojen aikana ei opita välttämättä toimimaan julkishallinnon kontekstissa. Toiminnan logiikkaan julkishallinnossa kuuluvat mm. kilpailutukset, arkistointisäännöt ja diaarinumerointi, asioiden kuulemiset ja muut päätöksentekoprosessit. Lobbaus on nykyisin myös arkipäivää, eli muun muassa ennakkovaikuttaminen sekä hallinnonalan yleinen keskustelukulttuuri, toteaa Rope Sidebras.

Korkeakouluharjoittelijoille on runsaasti mahdollisuuksia julkishallinnossa, mutta harjoittelijat tulevat yleensä humanistisilta tai valtiotieteellisiltä aloilta, eli yliopistoista. Toki alakohtaisesti tässäkin on eroa ja esimerkiksi puolustusala kaipaa teknisiä osaajia. Harjoittelujaksot avaavat väyliä julkishallintoon ja luovat edellytyksiä toimia siellä. Tietohallinnon johtamista, yritystason arkkitehtuurisuunnittelua ja projektinhallintaa tarvitaan myös julkishallinnossa, joten tätä kautta myös insinööreillä on mahdollisuus päästä sisään alalle.

– Tärkeämpää valtion ja maakuntien eri it-organisaatioilla on kuitenkin tekninen pätevyys, ei niinkään insinööritutkinto, sanoo Sidebras.

Tietotekniikalla tehoa julkishallintoon

Tekoälyn käyttö julkishallinnon rekrytointijärjestelmissä on vielä vähäistä, mutta joitakin tekoälyyn pohjautuvia raportointijärjestelmiä on jo käytössä. Järjestelmät voivat esimerkiksi hakea tietoa useasta eri tietokannasta ja luoda niiden pohjalta raportteja työnhakijoista.

Myös asiakaspalveluista tutut chatbotit ovat tulossa kovaa vauhtia julkisen sektorin käyttöön.

Puitekilpailutusten rinnalle on noussut ns. dynaaminen hankintajärjestelmä, jolla tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä markkinoilla yleisesti saatavilla oleville hankinnoille. Hankintamenettely on kestonsa ajan avoin kaikille soveltuvuusehdot täyttäville toimittajille.

– Dynaamisilla hankintamenettelyillä voidaan säästää työaikaa, kun prosesseja nopeutetaan ja selkeytetään. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä HILMAssa ilmoitetaan julkisista hankinnoista sähköisessä ilmoituskanavassa. Valtiovarainministeriön ohjauksessa oleva Hansel toimii puolestaan valtion yhteishankintayksikkönä. Yritykset saavat näin ennakkotietoa tulevista hankinnoista ja voivat osallistua kilpailutuksiin, kertoo Rope Sidebras.

Valtion SOTE-ratkaisut ja maakuntahallinon uudistukset luovat paineita yhdenmukaistaa valtion, kuntien ja myös yksityisen puolen tietojärjestelmiä.

Kuvassa on esimerkki tulevasta maakunnan organisaatiorakenteesta, tietohallinnon sijoittumisesta siihen ja valtakunnalliset ICT-toimijat.
Lähde: Maakunnan ICT-toiminnan muutossuunnitelma (31.1.2018).

Valtiohallinon tietojärjestelmiä koordinoivia yksiköitä osana sote- ja maakuntahallinnon ratkaisuja on jo perustettu. Nämä eivät kuitenkaan toimi ilman yksityisen sektorin apua.

Valtorin tehtävänä on tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut sekä korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja.

SoteDigi on perustettu edistämään sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja yhteensovittamista alan toimijoiden kanssa. Yhtiö hyödyntää uusia teknologioita, esimerkiksi massadataa, IOT-ratkaisuja, keinoälyä ja robotiikkaa.

Maakuntien ict-palvelukeskus Vimana vastaa maakuntien perustietotekniikasta ja yhteisistä it-palveluista. Palvelukeskuksen on suunniteltu myös tarjoavan maakunnille pakolliset yhtenäiset tietojärjestelmät.

– Tärkeää on aluksi määritellä kunkin järjestelmän tietoturvan taso ja edelleen siellä tallennettavan tiedon määrä erityisesti henkilötietojen sääntelyyn liittyen (GDPR). Lisäksi toiminnallisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee miettiä tarkasti integraatioiden toteutus eri järjestelmien välille. Näin tieto voidaan hyödyntää yhdestä paikasta useissa järjestelmissä, sanoo Rope Sidebras.

Julkishallinnon organisoinnissa on parhaillaan käynnissä iso mullistus, kun maakunnat ovat mahdollisesti tulossa mukaan hallinnolliseen portaaseen. Erityisesti kansalaisten näkökulmasta on tärkeää selventää, kuka vastaa mistäkin asiasta ja millainen vastuunjako valtion, maakuntien ja kuntien kesken muodostuu näiden tarjoamien ja vastuulla olevien palveluiden osalta.

Ratkaistavana on myös kysymys, kuinka itsenäistä maakuntien toiminta on ja millaista yhteistyötä maakuntien ja Vimanan välille rakennetaan.  Tietohallinnolla tulee olemaan mittava rooli uudistuksessa, jotta järjestelmät saadaan pelaamaan yhteen luotettavasti ja turvallisesti.

Rope Sidebras on siirtynyt hiljattain Citrus Solutions Oy:n palvelukseen. Hänen vastuullaan on mm. innovaatioratkaisujen myynti. Hän toimii myös julkishallinnon sektorilla projekti- ja hankepäällikkönä. Edellisessä työpaikassa Codemen Oy:llä Sidebras toimi liiketoimintajohtajana ja vastasi julkishallinnon sektorin myynnin johtamisesta ja kehittämisestä. Hän on työskennellyt myös sosiaali- ja terveysministeriössä projektipäällikön virassa sekä tehnyt projekteja lukuisille muille valtionhallinnon organisaatioille. Sidebrasilla on projekti- ja hankepäällikön kokemusta lähes 15 vuotta ja julkishallinnon sektorin tuntemusta yli 10 vuoden ajalta.

Rope Sidebras on ollut Helsingin Insinöörit HI ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 lähtien.

Sointu Högström
Kuvat: Markku Erkamo

css.php