Kohti laadukkaampaa rakentamista

Mistä suomalaisen rakentamisen ongelmat johtuvat? Ovatko syynä kiire ja liian tiukaksi laaditut aikataulut? Kysyimme asiaa Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råmanilta.

Homekouluja ja putoilevia kattoja. Kosteusvaurioita jopa aivan uusissa rakennuksissa. Monien viimeaikaistenkin uutisten perusteella suomalaisen rakentamisen laadusta syntyy varsin synkkä kuva. Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råmanin mielestä tässä ei ole kuitenkaan koko totuus.

– Suomessa rakennetaan paljon laadukasta. Palautejärjestelmämmekin mukaan monet perusasiat, kuten työturvallisuus, työlle asetetut ajalliset ja laadulliset tavoitteet ja työmaiden hyvä yhteishenki ovat kunnossa. Tietoa on saatavilla paljon. Lähtökohdat hyvän laadun tekemiselle ovat kunnossa. Mutta laadun vaihtelu on kyllä liian suurta.

Mistä ongelmat sitten johtuvat?

– Suuri yksittäinen ongelma ovat pitkät aliurakointiketjut. Myös riskien arviointi on puutteellista. Kun jokin asia menee jossakin kohtaa pieleen, niin vaikutukset kertautuvat ja myös esimerkiksi aikataulut epäonnistuvat.

Rakentamisen Laatu RALA ry pyrkii nimensä mukaisesti edistämään rakentamisen laatua. Puolueettoman organisaation takana on 15 kiinteistö- ja rakennusalan järjestöä.

Pois osaoptimoinnista

Råmanin mukaan pitkät aliurakointiketjut tarkoittavat myös esimerkiksi sitä, että tiedonkulku on haasteellista.

– Toisinaan saattaa olla epäselvää, kuka johtaa kenenkin työtä ja miten oikein varmistetaan, että työ sujuu.

Pitkät aliurakointiketjut voivat johtaa myös osaoptimointiin.

– Tällöin jokainen katsoo tiukasti vain omaa rastiaan, eikä siihen kiinnitetä riittävästi huomiota, että kokonaisuus olisi kunnossa.

Kiire ei ole syy, vaan seuraus

Julkisuudessa rakentamisen ongelmaksi nostetaan usein nimenomaan kiire ja jo alun perin liian tiukaksi laaditut aikataulut. Tämä johtaa pahimmillaan vaikkapa siihen, että betonilla ei ole riittävästi aikaa kuivua.

Råmanin mielestä aikataulut eivät kuitenkaan ole syitä, vaan seurauksia.

– Lähtökohtaisesti aikataulut eivät ole liian tiukkoja. Ratkaisu ei ole aikataulujen löysentäminen, vaan koko prosessin parempi johtaminen ja aliurakoitsijaketjun parempi hallinta.

Omavalvontaa vai regulaatiota?

Päästäänkö parempaan lopputulokseen sitten omavalvonnan vai regulaation kautta?

– Toivoisin, että omavalvonta riittäisi. Mutta tämän lisäksi tarvitaan toki ulkopuolista ohjausta ja valvontaa.

Råman mainitsee, että viime vuoden alussa astui esimerkiksi voimaan uusi kosteusasetus, jossa on tarkennettu rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Uusi asetus edellyttää rakennushankkeelta kosteudenhallintaselvitystä. Siinä arvioidaan hankkeen kriittiset kosteusriskit ja suunnitellaan toimet niiden torjumiseksi. Suunnitelmassa nimetään myös henkilöt, jotka vastaavat työmaan kosteudenhallinnasta hankkeen eri vaiheissa.

Suomessa on kokeiltu jonkin verran myös esimerkiksi niin sanottua allianssi-mallia, jossa tilaajan, käyttäjän ja palvelutuottajan yhteinen organisaatio vastaa projektin suunnittelusta ja rakentamisesta. Ideana on muun muassa jakaa riskit tasapuolisesti, sekä lisätä kaikkien osapuolten sitoutumista projektiin.

– Kokemukset allianssista ovat erittäin hyviä, sillä on saatu parannettua muun muassa tiedonkulkua. Allianssi on kuitenkin hieman raskas ja aikaa vaativa rakentamismalli.

Kehitettävää myös osaamisessa

Råman myöntää, että parantamista olisi toki myös rakentamisen osaamisessa ja ammattitaidossa.

– Meillä on paljon erinomaisia, osaavia rakentajia. Mutta vaihtelu on tässäkin liian suurta ja ihmisillä on erilaisia asenteita. Sama pätee vaikkapa valvontaan työmailla.

Rakennustyömailla näkyy myös, että meno voi olla hyvinkin kansainvälistä.

– Kansainvälisyys yhdistettynä aliurakoitsijaketjun sirpaleisuuteen tarkoittaa sitä, että työmailla pitää panostaa entistä enemmän kommunikaatioon ja hyvään tiedonkulkuun.

Hänen mukaansa kehitettävää olisi myös esimerkiksi tilaajien osaamisessa.

– Sitä saa mitä tilaa. Tärkeää olisi ainakin vuoropuhelu, jotta jo hankkeiden alussa osattaisiin nostaa esiin oikeat asiat ja riskien hallinta. Ja esimerkiksi taloyhtiöiden kannattaisi käyttää korjausrakentamishankkeissa enemmän ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tekniikasta apua

Myös rakentamisen tekniikka on tietenkin muuttunut – ja nopeutunut. Nopea rakentaminen ei tarkoita välttämättä huonompilaatuista rakentamista; asia voi olla joskus myös päinvastoin.

– Rakentaminen on nopeutunut, kun paikalla rakentamisesta ollaan siirrytty entistä enemmän erilaisiin elementtiratkaisuihin, vaikkapa tehdasvalmisteisiin seinä- ja kylpyhuone-elementteihin. Talonrakentaminen on näin aikaisempaa enemmän työmaalla tapahtuvaa kokoonpanoa.

Lähtökohtaisesti voidaan esimerkiksi olettaa, että tehdasolosuhteissa valmistetut elementit ovat tasalaatuisia – ja kuivia.

– Myös suunnittelu ja mallintaminen ovat kehittyneet, aikataulusuunnittelukin. Nämä vähentävät osaltaan virheitä työmailla ja mahdollistavat paremman tiedonkulun ja työn sujuvuuden, Råman korostaa.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Maarit Kytöharju

css.php