Luottamusmies – ay-liikkeen kasvot työpaikalla

Luottamusmies neuvottelee työehtosopimusten soveltamisesta, sovittelee erimielisyyksiä, toteuttaa yhteistoimintaa ja ylläpitää työrauhaa. Häneen tukeutuvat niin työntekijät kuin työnantajatkin, kun on ratkottava vaikeita asioita.

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on talvisodan aikaisen vuoden 1940 tammikuun kihlauksen jälkeen perustunut ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä neuvoteltuihin työehtosopimuksiin (tes). Sodan aikana poliittisena uhkana oli Suomen työväestön luisuminen kommunismiin ja Suomen joutuminen osaksi Neuvostoliittoa. Työnantajat näkivät tuolloin paljon parempana vaihtoehdon, jossa järjestäytyneiden ammattiliittojen kanssa neuvotellaan ja solmitaan työehtosopimuksia. Tätä ennen vain kirjanpainajilla oli oma tes.

Työehtosopimukset ovat olleet jo yli 70 vuotta suomalaisen työmarkkinajärjestelmän peruskivi. Ne ovat pääsääntöisesti olleet työnantajaliittojen ja ammattiliittojen välisiä, mutta on myös yrityskohtaisia.
Tes:issa on sovittu alakohtaisesti tärkeistä työn ehdoista, ennen muuta palkoista, työajoista, lomista ynnä muista alakohtaisista asioista.

Koska ammattiliitot ovat Suomessa järjestäytyneet koulutuksen tai koulutustason mukaisesti, on samassa yrityksessä tyypillisesti noudatettavana useita työehtosopimuksia – työntekijöille, toimihenkilöille
ja ylemmille toimihenkilöille kullekin ryhmälle omansa.

Kun tes:n allekirjoittaneiden työantajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta, katsotaan työehtosopimus yleissitovaksi, myös työnantajaliittoihin järjestäytymättömiä yrityksiä sitovaksi. Yleissitovat työehtosopimukset ovat Suomessa vallitseva sopimusmuoto, jota vastaan on viime vuosina noussut vastustusta. Se on puettu iskulauseen ”paikallinen sopiminen”-naamioasuun.

Luottamusmies laittaa persoonansa peliin

Työehtosopimusten tulkintaan ja työrauhan ylläpitoon on luotu luottamusmiesjärjestelmä. Ammattiliittojen yritysyhdistysten valitsemat ja kouluttamat asiansa osaavat ja tehtävään vapaaehtoisesti hakeutuneet luottamusmiehet neuvottelevat tes:ien soveltamisesta, sovittelevat erimielisyyksiä, toteuttavat yhteistoimintaa ja ylläpitävät työrauhaa.

Jos yrityksessä ei ole järjestäytynyttä ammattiliittoa, valitaan sille työsopimuslain mukainen luottamusmiesvaltuutettu. Hänen asemansa on luottamusmiestä heikompi.

Luottamusmies laittaa persoonansa peliin ay-liikkeen kasvollisena edustajana työpaikalla. Häneen tukeutuvat niin työntekijät kuin työnantajatkin, kun on ratkottava vaikeita asioita. Luottamusmiehellä riittää energiaa moneen rooliin sen lisäksi, että hän useimmiten hoitaa vielä omat työtehtävänsä yrityksen liiketoiminnassa. Hän toimii tehtävässään omalla persoonallaan, omalla tavallaan, ja häneen luotetaan sekä edustettavien että työnantajan taholta.

Luottamusmies ajaa jäsenten etua

Luottamusmies neuvoo jäsenistöä, kuuntelee heitä ja tulkitsee tunteita. Hän neuvoo ja opastaa työsuhde- ja työsopimusasioissa, mutta vain edustamiensa liittojen jäsenistöä. Jos apua pyytävän ay-jäsenyydessä on epäselvyyttä, se varmistetaan. Luottamusmies on aktiivinen tiedottaja ja pitää jäsenistöönsä säännöllisesti yhteyttä, tyypillisesti vähintään neljännesvuosittain. Tiedottamisen muotona voi olla esimerkiksi pää- tai luottamusmiehen sähköpostiviesti.

Luottamusmies osallistuu yhteistoimintaan ja on aina valmiina ajamaan jäsenistönsä etua, jos yritykseen tulee lomautus- tai irtisanomisuhkia. Hän on taitava neuvottelija, joka osaa puhua jäsenistönsä edun koko yrityksen hyödyn kielellä. Hän on mukana paikallisissa neuvotteluissa ja tietää, missä asioissa voi joustaa ja missä ei.

Luottamusmies katsoo tulevaisuuteen ja pyrkii työantajan kanssa aktiiviseen vuoropuheluun. Hän huolehtii työpaikallaan muun muassa henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja kannustaa työnantajaa yhteistoimintaan, jossa etsitään yrityksen tulevaa hyvää.

Luottamusmies on edunvalvonnan paikallinen edistäjä. Hän tuntee ajankohtaiset edunvalvonnan painopisteet yksityisellä sektorilla neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:stä ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:stä. Hän osallistuu säännöllisesti näiden järjestämiin luottamusmieskoulutuksiin.

Luottamusmies on ammattiliiton organisaattori ja yhdistysaktiivi. Hän auttaa järjestämään luottamusmiesvaaleja tai työsuojeluvaaleja työpaikallaan. Hän osallistuu yritysyhdistyksensä hallituksen toimintaan ja on mukana paikallis- ja valtakunnantason ay-toiminnassa, parhaimmillaan jopa Insinööriliiton edustajakokousedustajana.

Luottamusmies on verkostoituja ja delegoija. Hän on monessa mukana, mutta tietää rajansa. Hänellä on työpaikallaan ja sen ulkopuolella verkostoja, joista saa apua ja joihin nojautua. Varsinkin pääluottamusmies osaa delegoida tehtäviä muille luottamusmiehille. Hän rakentaa joukkuetta, jottei jää yksin.

Luottamusmiehiä tarvitaan jatkossakin

Yllä olevan perustella voisi kuvitella luottamusmiehen pian kävelevän vetten päällä. Luottamusmiehen ei kuitenkaan tarvitse olla mikään erikoisyksilö tai -lahjakkuus. Hänelle riittää annos luottamusmiehen tehtävään omistautumista ja asioihin perehtymistä. Hänellä on halu hoitaa tehtävä parhaansa mukaan, siinä kasvaen ja kehittyen.

Onko suomalaisilla työpaikoilla tulevaisuudessakin nykyisenkaltainen vahva luottamusmiesjärjestelmä? Se riippuu meistä palkansaajista. Kun yrityksissä on korkea järjestäytymisaste ammattiliittoihin, saadaan alalle – tarvittaessa vaikka työtaistelutoimin – voimaan tes ja sen myötä luottamusmiesjärjestelmä.

Uhkakuvana on, että järjestäytymisasteen laskiessa ja ammattiliiton piirissä toteutuvan yhteisöllisyyden vähetessä eri aloille ei enää solmitakaan työehtosopimuksia. Tällöin paikallisen sopimisen raadollisuus näyttää todelliset kasvonsa ja työpaikoilla siirrytään yksilösopimuksiin, jossa työtä halutaan teettää ajasta ja paikasta riippumatta heikentyvin ehdoin. Siksi ammattiliittoja ja luottamusmiehiä tarvitaan.

Aki Härkönen
HI-Työmarkkinajaos
Kuva Pixhill

css.php