OODI arkkitehtuurille ja suomalaiselle kirjastokulttuurille

Helsingin keskustakirjasto Oodi avasi ovensa yleisölle Suomen itsenäisyyspäivän aattona 2018. Oodi tarjoaa kansalaisille uudenlaista, elävää kirjastotoimintaa, jonka arvoihin kuuluvat avoimuus, sivistys, tasa-arvo ja ilmaisunvapaus.

Ajatus city-kirjaston perustamisesta syntyi jo vuonna 1998 silloisen kulttuuriministeri Claes Anderssonin ehdotuksesta. Kaupunginjohtajan päätöksellä käynnistettiin kansainvälinen arkkitehtisuunnittelukilpailu vuonna 2012. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen saatiin 544 ehdotusta, joista raati valitsi toiseen vaiheeseen kuusi anonyymiä kilpailijaa. Vuonna 2013 voittajaksi julistettiin suomalainen Arkkitehtitoimisto ALAKäännös”-nimisellä suunnitelmallaan.

Rakennusprojekti käynnistyi vuonna 2015 Helsingin ydinkeskustassa. Rakennusurakoitsijana toimii YIT. Oodin keskeinen sijainti tarjoaa suoran yhteyden mm. Kansalaistorille, Kiasmaan, Musiikkitaloon ja Eduskuntataloon, mikä sopii hyvin kansalaisten kohtaamispaikan ympäristöksi.

Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaaran mukaan 90 % talon pinta-alasta on yleisön käytössä. Odotukset kävijämääristä ovat korkeat, peräti 10 000 vierailijaa odotetaan päivittäin saapuvan kirjastoon. Yhtäaikaisesti tiloihin mahtuu 3350 vierailijaa.

– Henkilökuntaa on 57 henkeä. Kirjasto on auki arkisin klo 8-22 ja viikonloppuisin klo 10-20, joten työtä tehdään useammassa vuorossa.

Rakennuksen ensimmäisen kerroksen maahan asti laskeutuva viisto katto kerää katseita. Moni pysähtyykin ottamaan kuvia kännykällään ikuistaakseen erikoisen tilakokemuksen.

Ala-aulassa on kirjaston infotiskin lisäksi mm. EU:n tiedotuspiste ja tammikuussa avautuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvateatteri Kino Regina. Elokuvateatterin auditoriossa on 253 paikkaa, ja tilaa voi vuokrata päiväaikaan.

Lounasaikaan täpötäydestä Fazerin ravintolasta ei juuri istumapaikkoja löydy, mikä kertoo sen, että ihmiset ovat löytäneet Oodin omaksi kohtaamispaikakseen.

Arkkitehtitoimisto ALAn arkkitehti Niklas Mahlberg on syystäkin ylpeä rakennuksen lopputuloksesta. Rakennus toteuttaa kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen työn kaikki ideat ilman matkan varrella tehtyjä kompromisseja.

– Rakennuksessa on käytetty paljon suomalaista puuta; julkisivussa kuusta ja keskikerroksessa koivua. Puupinnat sisätiloissa on turvallisuussyistä käsitelty palonsuoja-aineella. Ulkotiloissa on käytetty uudella tavalla painekyllästettyä ja palosuojattua lautaa. Rakennusmateriaalien testaukseen saimme apua Aalto-yliopistosta.

Kirjataivaan lattiat ovat öljykäsiteltyä tammea, samoin kuin tilojen tukikaiteet ja portaiden käsijohteet. Kirjaston värimaailma on tyylikästä puun ja mustan yhdistelmää. Muutamia väriefektejä on mietitty sekaan piristämään näkymää.

Rakennusarkkitehti Pirjo Huvila Helsingin Insinööreistä katsoo näyttävää rakennusta käyttäjän näkökulmasta, mutta ammatillisin silmin.

– Mittakaavan vaihtelu, poikkeukselliset rakenneratkaisut ja kerrosten korkeuserot tekevät rakennuksesta jännittävän kokonaisuuden. Valtavat julkisivuikkunat ja lasipalkit tekevät hienon ja aineettoman näkymän sisään ja ulos, kun on löydetty ratkaisu, jossa metallirakenteita ei ole tarvinnut käyttää lisänä. Auringon häikäisyasiat on hoidettu hienostuneella ja kevyellä rasteripilvellä ikkunarakenteissa.

Ala-aulan kirjaston palautuspiste toimii täysin automaattisesti, ilman ihmistyövoimaa. Kävijät palauttavat kirjat luukusta, josta ne siirtyvät hihnaa pitkin laatikoihin.

Vihivaunut poimivat kirjalaatikot mukaansa, tilaavat itse hissit ja kuljettavat laatikoita kellarin ja kirjahyllyjen välillä – itseohjautuvasti puikkelehtien jalkojen välissä. Kirjojen hyllytykseen tarvitaan toistaiseksi vielä ihmiskäsiä, robottikädet ovat kuitenkin tulossa apulaisiksi. Robottien suunnittelun ja toteutuksen Oodille on toteuttanut Mikro-Väylä Oy.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa Maijansalissa on kokoontaittuva, nouseva katsomo, jossa on 184 paikkaa. Siirrettävät seinät tekevät tilasta monikäyttöisen ja eri tarpeisiin soveltuvan.

Kaupunkiverstas houkuttelee kokeilemaan

Kolmikerroksisen kirjaston viimeistelytyöt ovat vielä käynnissä, joten rakennuksen toinen kerros avautuu yleisölle vuodenvaihteessa.

Toiseen kerrokseen tultaessa silmiin pistää heti mittava rivi tietokoneita massiivisten tukipylväiden lomassa. Tietokoneluokkia on enemmänkin, joten Oodissa onnistuu esimerkiksi e-pelikilpailujen järjestäminen. Pelitilat ovat maksuttomia, mutta varauksille on asetettu aikarajat.

Rakennuksen primäärirakenteena on kaksi 100 metrin pituista, 800 tonnia painavaa teräskaarta. Kantavat teräsosat on verhoiltu puulla, mikä jatkaa talon muiden kerrosten tunnelmaa.

Heti ei tule mieleen, että kirjastosta voisi vuokrata opetuskeittiötiloja, mutta Oodi tarjoaa sellaisenkin mahdollisuuden. Maksullisen tilan ja astioiden käyttö pohjautuu luottamukseen ja käyttäjien tunnollisuuteen.

– Täällä voi järjestää vaikkapa hyönteisruokakurssin tai lapsille piparien leivontaa. Astiat ja muut keittiövälineet kuuluvat vuokran hintaan. Keittiön vuokrannut kaveriporukka voi varata viereisen huoneen ja kattaa sinne itse valmistamansa aterian, kertoo Anna-Maria Soininvaara.

Musiikin harrastajille Oodi tarjoaa upeat äänieristetyt studiotilat soittamista, äänittämistä, videoiden kuvaamista ja editointia varten. Videotilassa on akustiset kattolevyt ja kelluva lattia.

– Tänne voi tulla vaikka kirjastosta lainatun kitaran kanssa ja lähteä ulos valmiin musiikkivideon kanssa, kertoo Niklas Mahlberg.

Siellä voi myös laulaa yksin ja tallentaa oman laulutaidon kuunneltavaksi, jos on epäilyjä sen soveltuvuudesta yhteislauluun.

Arkkitehtuurissa on otettu hyvin huomioon eri ikäryhmien käyttäjätarpeet. Porrastasanteet soveltuvat erinomaisesti nuorisoporukoiden kokoontumistiloiksi.

Neljän 3D-printterin käyttöön saa tarvittavaa opastusta henkilökunnalta.

Kirjasto on hankkinut ensimmäiset saumurit ja ompelukoneet jo vuonna 2005, ja ne nousivat silloin nopeasti hitiksi.

– Monilla ei nykyään ole omaa ompelukonetta, joten on kiva, että jossain on mahdollista sellaista käyttää, toteaa Pirjo Huvila.

Suurkuvatulostimella voi pientä maksua vastaan tulostaa esimerkiksi isoja julisteita, tarrakylttejä tai kangastulosteita. Tarrat saa leikattua heti oikeaan muotoonsa.

– Tulostimen voi varata etukäteen ja tuoda sitten muistitikulla aineistot. Henkilökunta auttaa koneiden käytössä ja asetusten tarkentamisessa. Esimerkiksi moniväriset opastetarrat saa saman tien käteen, kertoo tulostinlaitteiden opastaja.

Yksilöllinen taustakuva painettuna omaan kännykkään? Sellainen onnistuu kirjaston UV-lasertulostimella. Kuvia voi painattaa monenlaisiin esineisiin, esimerkiksi omasta kuvasta saa vaikkapa lahjaksi annettavan posliinimukin.

Myös vanerileikkaus onnistuu kirjaston työvälineillä. Laitteet voi varata etukäteen ilmaiseksi netissä. Käytetyistä materiaaleista peritään pieni maksu.

Kuutio on noin 100 m² tila varustettuna kosketusnäyttöisillä älylasiseinillä. Tilaa voi käyttää esimerkiksi digitaalisena taidegalleriana, opinnäytetöiden esittelyssä tai virtuaalisena oppimistilana. Huoneessa on Kukkapuron värikkäät huonekalut.

Suuri luokkasali on sisustettu kauniilla Artekin kalusteilla. Tila sopii mm. kokouksiin, opiskeluun ja lukemiseen.

Kirjataivas on lukijoiden aarreaitta

Oodin valikoimissa on kaikkiaan 100 000 nidettä, ja hyllyissä niistä on saatavilla noin 70 000. Sanoma- ja aikakauslehtiä on yhteensä noin 6000 kpl.

Ikkunoista epäsuorasti taittuva valo ja matalat kirjahyllyt tekevät avarasta tilasta miellyttävän.

– Nostimme kirjat jalustalle, hälyn yläpuolelle, sijoittamalla ne kolmanteen kerrokseen. Kerros on kaikista kaunein ja rauhallisin, kuvaa Oodin johtaja Kirjataivasta.

Näköalasilta on kaltevaa puuta, ja se päätyy ”viralliseen Instagram-nurkkaukseen”, jossa moni kävijä käy ottamassa itsestään kuvan taustalla Eduskuntatalon maisema. Kesällä kestopuumännystä tehdylle ulkoterassille tulee iso yleisökahvila.

Elävien sarviketapani-puiden katveessa on taaperoiden leikkipiste. Lähistöllä sijaitsevat myös ryhmäkäyttöön soveltuva lasten monitoimitila ja pieni kahvilapiste.

Talon lämmitys hoituu ilmalämmityksenä kaukolämmön ja kaukokylmän avulla. Pieni ala rakennuksesta on varustettu lattialämmöllä. Ilmastointikoneet on sijoitettu hajautetusti neljään eri pisteeseen kellarin ja sisätilojen välille.

Kurpitsatalo on lasten satutalo, jossa sallittuja ovat perinteiset kirjat, mutta eivät digitaaliset laitteet. Niille on vieressä oma varattava lastentila.

Rakennuksen 150 metrin pituudesta saa parhaiten kuvan, kun nousee kirjastokerroksen ylätasanteelle ja katsoo salin toisessa päässä olevia muurahaiskokoisia ihmisiä. Käsityönä muovailtu, elävälinjainen, akustinen katto kaartuu kauniisti olohuonemaisen tilan yllä.

Kerrosta koristavat upeat matot ja muutamat taideteokset hyllyjen päällä. Rakennuksessa on noudatettu julkisen rakentamisen prosenttitaide periaatetta, ja kierreportaan filosofistinen tekstiteos on yksi niistä.

– Olemme erityisen ylpeitä pilvisumutetuista ikkunoista ja näyttävistä lasiseinistä. Vielä täytyisi vaihtaa kanaverkkokaiteet lopullisiin materiaaleihin ja viimeistellä julkisivutyöt, niin sitten urakka alkaa olla valmis, sanoo Niklas Mahlberg.

Kirjaston suurin kohderyhmä on lapsiperheet, mikä on otettu tilojen suunnittelussa ja sisustuksessa huomioon. Toimintojen suunnitteluun pääsivät osallistumaan kaikki kansalaiset, ja ideointityötä on tehty kymmenen vuoden ajan. Myös esteettömyys ja näkövammaisten tarpeet on huomioitu.

– Oodiin ovat tervetulleita kaikki. Kirjallisuutta löytyy 17 eri kielellä sekä paperimuodossa että sähköisesti, lupaa kirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.

Oodi Helsingin keskustakirjasto
Tilojen varaus: https://varaamo.hel.fi

Pirjo Huvila ja Sointu Högström
Kuvat: Sointu Högström

css.php