Rakennusalalla menee paremmin kuin aikoihin

Suomessa uskalletaan taas sijoittaa rakentamiseen. Rakennusalalla on töitä paremmin tarjolla kuin monella muulla insinöörialalla. Työttömien rakennusinsinöörien määrä on lähtenyt merkittävään laskuun, joten Suomesta löytyy vielä aloja, joissa työntekijöitä kaivataan.

Suomessa rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla merkittävä määrä asuin- ja toimistorakennuksia. Rakennusten peruskorjauksissa ollaan nyt siirtymässä 1970-luvun saneerauskohteisiin. Rakennusten saneeraus on väistämättä edessä, jotta talojen arvo saadaan säilytettyä.

– Erityisesti putkiremontteja on tiedossa runsaasti, sillä vanhimpien talojen LVI-tekniikka alkaa olla vanhentunutta, kertoo Consti Talotekniikka Oy:ssä projektipäällikkönä työskentelevä Janne Juujärvi.

Myös uudisrakentaminen on saanut hyvin tuulta alleen pitkän hiljaiselon jälkeen. Nousukauden kestoa on vaikea arvioida, mutta luottamus tulevaisuuteen on kasvamassa.

– Rakennusalan kuumentumisesta en ole niin huolissaan, mutta on erittäin tärkeää, että tieto sukupolvien välillä saadaan periytymään. Suuret ikäluokat ovat jäämässä pois työelämästä ja uusia osaajia tarvitaan paikkaamaan näitä osaavia konkareita, sanoo Janne Juujärvi.

Kaupunkiympäristö muuttaa muotoaan

Pääkaupunkiseudulla on menossa useita laajoja rakennushankkeita. Talouden kannalta merkittävimmät uudisrakentamisen kohteet ovat Kalasatamaan valmistuva kauppa-, toimitila- ja asuinrakennuskeskus Redi sekä Pasilaan nouseva kaupan, kulttuurin, liike-elämän ja liikenteen keskus Tripla. Näiden yhteisarvo ylittää jopa miljardin euron rajapyykin.

Infrarakentamisessa länsimetro on jo hetken aikaa ollut huomion keskipisteenä ja metron jatkohanke on vasta alkamassa.

– Rakennettavaa maata löytyy vielä pääkaupunkiseudulla ja toivottavasti sitä saadaankin tehokkaasti käyttöön siellä, missä sitä on rakentamiseen tarkoitettu, sanoo Janne Juujärvi.

Monta kieltä ja kulttuuria samalla työmaalla

Rakennusalan työvoima koostuu usein monista eri kansallisuuksista ja kulttuurisista taustoista. Tämä asettaa haasteita erityisesti työnjohdolle ja turvallisuusjohtamiselle.

– Jokainen rakennusalan urakoitsija vastaa omista työntekijöistään ja huolehtii, että alan työehtosopimuksia noudatetaan. Pääurakoitsija vastaa puolestaan aliurakoitsijoistaan, kertoo Janne Juujärvi.

Janne Juujärvi on valmistunut rakennustekniikan insinööriksi Lapin Ammattikorkeakoulusta. Helsingin Insinöörit HI ry:n hallituksessa Juujärvi on pyrkinyt edistämään mm. rakennusalan insinöörien edunvalvontaa, järjestöyhteistyötä ja insinöörikoulutuksen kehittämistä.

– Rakennusmestareiden koulutus lakkautettiin useiksi vuosiksi, jolloin insinöörit päätyivät tekemään myös rakennusmestareiden töitä. Nyt on muutosta näkyvissä, kun rakennusmestarikoulutus on aloitettu uudelleen. Tarjolla on myös rakennusalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, kertoo Janne Juujärvi.

Sointu Högström

css.php