Robotit tulevat hoitoalalle

Sosiaali– ja terveysministeriö on käynnistänyt kansallisen ohjelman hyvinvointia edistävien älypalvelujen ja robotiikan edistämiseksi. Robotit muuttavat hoiva-alaa, mutta niiden laajempaa läpimurtoa joudutaan vielä odottamaan.

Erityisasiantuntija, insinööri Jukka Lähesmaa STM:stä kertoo, että Hyvinvoinnin AiRo-ohjelman (AI=tekoäly, Ro=Robotit) tavoitteena on koko alaa koskevien edellytysten kehittäminen.

– Suomessa alkaa olla jo hyviä kokeiluja ja mielenkiintoisia tuloksia paikallisella tasolla. Nyt pitäisi saada aikaan kansallinen arviointimenetelmä ja suosituksia, joiden perusteella ratkaisuja voisi käyttää laajemminkin.

Hyvinvoinnin AiRo-ohjelman mukaan tekoälyn ja robottien tärkeimmät hyödyntämisalueet ovat vanhusten kotona asumisen tukeminen, sairaalaympäristö, lääkehoito ja -huolto sekä hyvinvointivalmennus ja kuntoutus.

– Ohjelman tiimoilta järjestetään muun muassa työpajoja, verkostoidutaan sekä pyritään lisäämään tietoa robotiikan mahdollisuuksista.

Robottien kehitys vaatii pääomaa

Lähesmaan mukaan ohjelmistorobotiikka on Suomessa jo varsin hyvällä tasolla. Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi lääketieteellisten tutkimusaineistojen analysoinnissa sekä potilaiden tilan seurannassa sairaalassa.

Suomalaiset eivät ole sen sijaan vielä kovin pitkällä mekaanisten robottien hyödyntämisessä.

– Yksi syy on, että meillä ei ole juurikaan robottiteollisuutta. Ala ei houkuttele pk-yrityksiä, koska sillä vaaditaan suuria investointeja ja kehitystyöhön liittyy paljon riskejä.

Esimerkiksi Japanissa ja Hollannissa ollaan Suomea pidemmällä mekaanisten robottien hyödyntämisessä.

– Siellä on kertynyt hyviä kokemuksia esimerkiksi kotona asuvien vanhusten seuranpito- ja aktivointiroboteista. Tavallista on, että robotin avulla voi ottaa myös yhteyden kotihoidon ammattilaisiin tai omaisiin.

Suomessakin on jo kokeiltu piloteissa esimerkiksi japanilaisia Pepper-robotteja. Tälläkin hetkellä Pepper toivottaa ihmisiä tervetulleeksi ja tarjoaa neuvontaa Kalasataman uuden terveyskeskuksen aulassa.

Kokonaisvaltaisia ratkaisuja

Lähesmaa toivoo vanhusten kotona asumisen tukemiseen kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

– Ideaalitapauksessa vanhuksen koti olisi suunniteltu alusta lähtien hänen tarpeisiinsa. Tällöin esimerkiksi kulkeminen on esteetöntä, valot ja ovet helppokäyttöisiä sekä liesi turvallinen. Tekoäly tukisi sitten näiden käyttöä, keskustelisi ja voisi ottaa tarvittaessa yhteyden vaikkapa henkilökuntaan.

Laitilan Terveyskoti on Suomen edelläkävijöitä kuntoustusrobottien hyödyntämisessä. Kuva: Kari Parsama.

– Tärkeää on, että robotit – vaikkapa älykkäät rollaattorit ja mukana automaattisesti seuraavat ostoskärryt – tukisivat myös liikkumista kodin ulkopuolella. Älykäs liikenne linkittyy tähän omana osionaan.

Matka vasta alkamassa

Lähesmaan mielestä robotiikan hyödyntämisessä ollaan kaikkiaan vasta aivan alussa.

– Ihan lähivuosina on ehkä turha odottaa valtavia hyppyjä eteenpäin. Lähiaikoina robotit ja tekoäly tulevat kuitenkin apulaisiksi hoitamaan erilaisia rutiinitehtäviä. Meidän on huolehdittava, että tämä vapauttaa hoitohenkilöstölle aikaa muuhun hoitotyöhön, asiakaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen.

Robotiikan ja tekoälyn yleistymistä hyvinvointialalla hidastaa osaltaan se, että kyse on aivan uudesta ja opettelua vaativasta ilmiöstä.

– Alalla pitää kiinnittää paljon huomiota uusien asioiden ja uuden toimintakulttuurin oppimiseen.

Miten robotilta käy sote-talk?

Vaan palataanpa vielä hieman erilaisiin puhuviin ja neuvoviin robotteihin. Kännykkämmekin ymmärtävät nykyään puhetta ja puhuvat. Vastaavanlaiset helppokäyttöiset sovellukset kotona asuville vanhuksille voisivat ehkä yleistyä piankin.

Jukka Lähesmaa mainitsee, että Kelalla suunnitellaan parhaillaan chat-robottia, joka antaa yleisinformaatiota siitä, mistä soteuudistuksessa ja valinnanvapaudessa on kysymys. Joku irvileuka voisi sanoa, että se onkin sitten tosi viisas robotti.

Oikea lääke oikeaan aikaan

Salolainen Evondos tekee lääkeannostelurobotteja, jotka ohjaavat ikäihmisiä ja kotihoidon asiakkaita ottamaan lääkkeensä reseptin määräämällä tavalla: oikean lääkkeen, oikeana annoksena ja oikeaan aikaan.

Evondosin viestintäjohtaja Leena Mannerin mukaan palvelun merkittävin etu on lääkejakelussa lopulta aika yleisten inhimillisten virheiden poistuminen.

– Lääkejakelusta tulee käytännössä virheetöntä. Lisäksi, kun robotti hoitaa lääkeannostelun, hoitajalle jää enemmän aikaa keskittyä ihmiseen.

Evendosin lääkeannostelurobotin sisällä on kaksi apteekkien toimittamaa ns. koneellisen annosjakelun rullaa, joihin lääkkeet on pakattu valmiiksi. Kone muistuttaa lääkkeiden ottamisesta merkkivalolla, äänellä sekä selvällä suomen kielellä – ja tarjoilee oikeat lääkkeet oikeaan aikaan. Mikäli lääke jää ottamatta, siitä lähtee automaattisesti viesti palvelua pyörittävään etävalvontajärjestelmään ja tekstiviestillä ennakkoon sovituille henkilöille.

Robotti valvoo myös itse toimintaansa. Se lukee annospusseissa olevan lääkkeiden antamisajankohdan ja toimii tämän tiedon mukaisesti. Joskus lääkkeet ovat annospussissa siten, että tietojen lukeminen on vaikeaa, jolloin moottoreiden avulla siirrellään pussia ja lääkkeitä lukemisen helpottamiseksi. Sisällä olevan kamera lähettää tarvittaessa kuvan annospussista 24/7-periaatteella toimivalle Evondos-tuelle.

Evondosilla on yli 1400 robottipalvelusopimusta. Yritys kasvaa voimakkaasti; tärkeimmät markkina-alueet ovat Norja, Suomi, Ruotsi ja Tanska.

Manner pohtii, että robotiikkaa tarjoaa ylipäätään paljon mahdollisuuksia auttaa vanhuksia elämään kotona nykyistä mukavammin ja turvallisemmin. Kehitys voisi olla kuitenkin nykyistä nopeampaakin; sitä jarruttaa rohkeuden ja edelläkävijyyden puute.

– Hoiva-alan näkökulmasta kyseessä on iso muutosprosessi ja uuden opettelu. Ihmisillä on ehkä houkutus sanoa kuten Tuulen viemää -romaanin Scarlett O’Hara: ”I’ll think about it tomorrow”.

Matti Välimäki

css.php