Sähköä omalta katolta

Yhä useamman suomalaiskodin katolla on nykyään aurinkopaneelit. Aurinkosähköjärjestelmää ei kannatta kuitenkaan hankkia hätiköiden ensimmäiseltä oveen kolkuttavalta kauppamieheltä.

Varsinais-Suomessa, Sauvossa, iso keltainen kurkkaa pilven takaa. Jouni Metsolan omakotitalon katolle asennettuihin aurinkopaneeleihin osuu entistä enemmän fotoneita, jotka absorboituvat piihin ja antavat elektroneille kyytiä.

Lisääntynyt liike näkyy selvästi myös talon seinään asennetussa, tasavirran vaihtovirraksi muuntavassa invertterissä. Sen lukemat pomppaavat hetkessä noin 5000:sta reiluun 8000 wattiin.

Talon katolla on neljäkymmentä etelä-lounaissuuntaan asennettua aurinkopaneelia, joita eivät pääse varjostamaan puut eivätkä lipputangot. Järjestelmän nimellisteho on 10,6 kilowattipeakia.

Sähköenergian mikrotuotantolaitos on ollut toiminnassa nyt reilun vuoden ajan. Metsola on kirjannut tulokset tarkasti ylös.

– Vuoden aikana järjestelmä on tuottanut oikein mukavasti, 9400 kilowattituntia. Perheenkin on nyt pitänyt opetella käyttämään sähköä nimenomaan päiväsaikaan ja luopua ajattelutavasta, että yösähkö olisi halvinta, hän kertoo.

Aurinkosähköjärjestelmä palvelee myös Metsolan samassa kiinteistössä toimivaa kaivinkonealan yritystä.

Tarjoajilla hulppea hintahaitari

Metsola päätti hankkia aurinkosähköjärjestelmän pienentääkseen talonsa sähkölaskua. Pontimena toimi oman sähköyhtiön yhteydenotto ja tarjous. Hän päätti kuitenkin kilpailuttaa yhteensä seitsemän järjestelmätarjoajaa.

Samankokoisissa ja samantyyppisissä järjestelmissä hintahaitari oli hulppea, se ulottui 12 000–30 000 euroon.

– Sain järjestelmän mukavaan hintaan ja asennustyökin sujui ammattitaitoisesti päivässä. Homma kannattaa tilata ehdottomasti avaimet käteen periaatteella. Monet työtehtävät ovat sellaisia, että niitä saakin tehdä vain laillistettu sähkömies.

Metsola suosittelee – jos olosuhteet ovat otolliset – aurinkosähköjärjestelmiä muillekin.

– Suunnitelmat ja tarjouskilpailut kannattaa kuitenkin laatia huolella eikä langeta ensimmäisen ovelle kolkuttajan houkutuksiin, hän korostaa.

Tukea yksityisille ja yrityksille

Metsola osti järjestelmän yrityksensä kautta. Hän haki ja sai siihen Tekesiltä (nykyinen Business Finland) tukea, 25 prosenttia hankintahinnasta. Maanviljelijöille on tarjolla omat tukimuotonsa. Yksityishenkilöt voivat puolestaan liittää asennuskulut kotitalousvähennyksiin.

– Tekesin kanssa byrokratiaa oli todella paljon. Sähkön myyntiyhtiön ja jakeluyhtiön kanssa kaikki sujui kuitenkin hetkessä. Ja nykyään, kun esimerkiksi myyn ylijäämäsähköä sähköyhtiölle, se laskuttaa itse itseään eikä minulle koidu mitään ylimääräistä vaivaa.

Sähkön myynnillä ei kuitenkaan pääse rikastumaan, hinnat ovat niin alhaisia.

– Yleisohje on, että järjestelmä kannattaa mitoittaa sellaiseksi, että se tuottaa sähköä omiin tarpeisiin.

Insinööreille pähkinä purtavaksi

Metsolan kiinteistö ei ole ihan tavanomaisimmasta päästä. Tämä on vaikuttanut osaltaan myös esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän mitoitukseen.

1920-luvulla alun perin kansakouluksi rakennetussa ja sittemmin pariin otteeseen laajennetussa ja saneeratussa talossa on nykyään asuinkäytössä noin 300 neliötä ja suurin piirtein saman verran firman käytössä. Talossa on hybridilämmitys – hybridikattilassa on mahdollisuus polttaa muun muassa puupellettejä, turvepellettejä, haketta, halkoja ja klapeja, viljaa sekä öljyä. Lämmityskokonaisuuteen kuuluu myös esimerkiksi nestekiertoinen aurinkokeräin.

Lisäksi lämmitystä voisi tehdä myös hybridivaraajan sähkövastuksen kautta. Tässä tarkoituksessa Metsola hankki taloon enemmän paneeleja, mitä talon sähkönkulutus muuten vaatisi. Katolle ja järjestelmään mahtuu tarvittaessa vielä lisääkin paneeleja.

– Tämä systeemi, lämmitys aurinkosähkön avulla, ei kuitenkaan vielä oikein pelitä. Vastuksen käyttämiseen pitäisi löytyä sellainen järjestelmä, joka seuraa aurinkosähkön tuotantoa. Muuten joudun ostamaan aina lämmityssähköä, kun aurinko menee pimeäksi – ja se tulee kalliiksi.

– Monet asiantuntijat ovat käyneet ihmettelemässä asiaa, mutta ongelmaan ei ole löytynyt vielä ratkaisua. Ehkäpä joku insinööri sen pian keksii, Jouni Metsola miettii.

Hinnat laskeneet – järjestelmät yleistyneet

Asiantuntija Milja Aarni Motiva Oy:sta kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet huimasti, jopa 80 prosenttia. Tämä on heijastunut luonnollisesti myös aurinkosähköjärjestelmien hintoihin.

– Omakotitalojen järjestelmät ovat yleensä kokoluokkaa 3–6 kW, taloyhtiöiden ja pk-yritysten noin 10 kW:sta ylöspäin. Asennetun kilowatin saa pienessä kokoluokassa keskimäärin jo alle 2000 eurolla. Kokoluokan kasvaessa yksikkökustannus vielä pienenee.

Vuoden 2016 lopussa Suomeen asennettujen verkkoon kytkettyjen aurinkosähköjärjestelmien kokonaisteho oli 27 megawattia. Arvioiden mukaan viime vuonna teho peräti tuplaantui, joten tällä hetkellä oltaisiin vähintään 50 megawatissa.

Aarni ohjeistaa järjestelmää harkitsevia tarkistamaan, löytyykö tontilta sopivaa, mieluiten etelään antavaa sijoituspaikkaa, jota esimerkiksi puut eivät varjosta. Lisäksi kannattaa tutkia omia sähkönkulutuslukujaan. Sitäkin on syytä pohtia, onko taloudessa riittävästi sähkönkulutusta kesällä keskellä päivää, kun myös aurinkosähköä olisi tarjolla reippaasti.

– Aurinkosähkö sopii tämän takia hyvin yhteen esimerkiksi koneellisen ilmastoinnin tai maalämpöpumppujärjestelmän kanssa, sillä ne käyttävät koko ajan sähköä.

Metsolan tavoin myös Aarni korostaa, että tarjouksia kannattaa aina pyytää useammalta järjestelmätoimittajalta.

Vaan missä vaiheessa tekniikassa ollaan tällä hetkellä? Odottavatko jo nurkan takana entistä tehokkaammat ja fiksummat aurinkosähköjärjestelmät?

– Odotettavissa on, että ainakin ohjausjärjestelmät ja automatiikat kehittyvät vielä nykyisestä. Yksi asia, mitä kehitetään tällä hetkellä kovasti, on sähköautojen ja auton akun käyttäminen kiinteistön sähkövarastona. Varmasti myös kotitalouskokoluokan akustojen hinnat laskevat; tällä hetkellä ne ovat vielä varsin kalliita.

Koska sitten ollaan tilanteessa, että Suomessa joka niemessä, notkossa ja saarelmassa kodin katolle on pystytetty aurinkopaneeleja?

– Ei varmasti koskaan, sillä kaikkiin kiinteistöihin ne eivät esimerkiksi sijainnin tai liian vähäisen kulutuksen vuoksi sovi. Mutta paneelit tulevat kyllä yleistymään vielä huomattavasti nykyisestä. Aurinkosähkössä on valtavasti potentiaalia.

Teksti ja kuvat: Matti Välimäki

Motivan Aurinkosähköä kotiin -kampanja tarjoaa lisätietoa aiheesta. Nettipalvelun kautta pääsee myös vertailemaan avaimet käteen -järjestelmiä toimittavien yritysten laite- ja hintatietoja sekä lähettämään tarjouspyyntöjä suoraan toimittajille.

css.php