Sähkö tekee lentokoneesta hyviksen

Sähkölentokone ES19

Sähkölentokoneet lentävät ekologisesti ja taloudellisesti. Ne saattavat muuttaa tulevaisuudessa koko ilmailun.

Helsingin sähkölentokoneyhdistys osti reilu vuosi sitten slovenialaisen kaksipaikkaisen Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokoneen. Yhdistyksen puheenjohtajan Janne Vasaman mukaan koneella on hyvä lentää.
– Sähkö yksinkertaistaa lentämistä. Sähkömoottori esimerkiksi kytkeytyy päälle yhdellä napin painalluksella eikä siinä ole erillistä sytytysjärjestelmää, mitä pitäisi testata ennen liikkeelle lähtöä.

Pipistrel voi lentää yhdellä latauksella yli tunnin eli koneen normaalilla lentonopeudella noin 140 kilometriä.
– Kulutus on vain 12,5 kWh sadalla kilometrillä, eli vähemmän kuin monilla sähköautoilla vastaavalla matkalla. Lentäminen on hyvin halpaa, Vasama korostaa.

Helsingin sähkölentokoneyhdistys edistää alaa ja kehittää sähkölentämisen menetelmiä ja koulutusta yhdessä viranomaisten ja muiden ilmailun osaajien kanssa.

Sähkölentokoneyhdistyksen Janne Vasama ja Jussi Frisk

Sähkölentokoneyhdistyksen Janne Vasama ja Jussi Frisk.

Pahiksista tulee hyviksiä

Vasama on vakuuttunut, että tulevaisuus on sähkölentokoneiden. Kun lentokoneet ovat nykyään pahiksia, niin sähkö muuttaa ne hänen mukaansa hyviksiksi.
– Lentäminen on päästötöntä, kunhan lataamisessa käytettävä sähkö on vain tuotettu päästöttömästi.
– Sähkökoneet eivät tuota myöskään ihmisten terveydelle vaarallisia pienhiukkasia.

Sähkölentokoneiden puolesta puhuvat myös niiden halvat käyttökustannukset.
– Ilmailualan kustannukset syntyvät ennen kaikkea polttoaineista. Yrityksillä, joilla on sähkölentokoneita, on merkittävä kilpailuetu muihin verrattuna.

Uusia aluevaltauksia

Mutta tämäkin saattaa olla vasta alkua. Sähkön myötä lentokoneet voivat tehdä aivan uusia aluevaltauksia.

Sähkölentokoneet pystyvät hyödyntämään pieniä kaupunkikenttiä, sillä niille riittää hyvin lyhyt kiitorata. Ne sopivat kaupunkeihin myös äänettömyytensä ja saasteettomuutensa takia.
– Sähkölentokoneita voitaisiin käyttää esimerkiksi erilaisessa poikittaisliikenteessä, eli maan sisällä suorissa yhteyksissä kaupunkien välillä.
– Pieniltä lentokentiltä koneita lähtisi usein, jopa nonstoppina. Riittäisi myös, että kentälle tulisi vartin eikä pari tuntia ennen lähtöä. Lentomatkailu muuttuisi bussiliikenteen suuntaan.

Vasama visioi, että tulevaisuudessa voisi olla jopa järkevämpää investoida sähköiseen lentämiseen kuin maaliikenteen suuriin infrahankkeisiin,
– Helsingin ja Turun välisen rantaradan sijasta kannattaisi kehittää kaupunkien välistä sähkölentämistä. Se tulisi paljon halvemmaksi.

Helsingin sähkölentokoneyhdistys on arvioinut, että sähköinen ilmailu tulee muuttamaan ihmisten liikkumista yhtä paljon kuin matkapuhelimet muuttivat ihmisten tapaa kommunikoida.

Sähkölentokoneet voivat pian liikennöidä kaupunkien välillä.

Teknologia kehittyy

Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen Pipistrelin maksimilentomatkat ovat toki vielä varsin vaatimattomia. Mutta kun esimerkiksi akkuteknologiassa otetaan edistysaskelia, niin ala voi kehittyä nopeastikin.
– Yhdysvaltalainen Bye Aerospace -yhtiö on luvannut, että heidän parin vuoden sisällä markkinoille tulevissa kaksi- tai nelipaikkaisissa eFlyer -koneissaan lentoaika on jo 3,5 tuntia.

Maailmalla on käynnissä arviolta pari sataa sähkölentämiseen liittyvää kehityshanketta. Esimerkiksi Ruotsissa Heart Aerospace -yhtiö suunnittelee 19-paikkaista sähkölentokonetta, jonka odotetaan valmistuvan vuosikymmenen puolessa välissä.

Yhdysvaltaisen Wright Electricin suunnittelupöydällä on hieman alle 200-paikkainen sähkölentokone. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että malli tulisi markkinoille vuonna 2030.

EU:n sisällä sähköisesti?

Vasama uskoo, että 2030-luvun lopussa tai 2040 -luvun alussa myös EU:n sisäiset pystyttäisiin jo hoitamaan sähkölentokoneilla.
– Norja on ottanut tavoitteekseen, että 2040-luvulla kaikki maan sisäiset lennot olisivat sähköisiä.

Puhtaiden sähkökoneiden lisäksi kehitystyötä tehdään myös hybridilentokoneiden kanssa. Ne tulevat pitkille matkoille todennäköisesti ennen täyssähkökoneita.
– Hybridikoneessa vaikkapa nousut ja laskut voitaisiin hoitaa sähkömoottorilla. Muuten lennettäisiin polttomoottoreilla, jotka käyttävät kerosiinia tai biopolttoainetta.

Sertifiointi vie aikaa

Mutta mikä sitten saattaisi estää sähkölentokoneiden voittokulkua?
– Uudenlaisten lentokoneiden sertifiointi on iso juttu. Mikäli sähköisille matkustajalentokoneille sattuisi onnettomuuksia, niin se voisi hidastaa joksikin aikaa alan kehitystyötä. Mutta vain hidastaa, sitten lähdettäisiin uudestaan eteenpäin, Janne Vasama miettii.

EasyJet sähkölentokone

Sähkölentokoneiden lentoaika pitenee koko ajan.

Myös Finaviassa uskotaan sähkölentokoneisiin

Finavian tekninen johtaja Henri Hansson arvioi, että Suomessa kaupallinen liikenne sähkölentokoneilla voisi olla mahdollista aikaisintaan vuoden 2025 jälkeen. Tätä ennen teknologian pitää vielä kehittyä, testien onnistua ja sähkölentokoneiden käydä läpi yksityiskohtaiset hyväksymisprosessit. Teknologia pitää saada myös riittävän kilpailukykyiseksi, jotta se mahdollistaisi liiketoiminnan

Hanssonin mielestä potentiaali on kuitenkin suuri, koska iso osa lentoreittien pituuksista, 500-1000 kilometriä, vastaa sähkölentokoneiden käyttötarkoituksia.
– Sähkölentokoneet voisivat soveltua kansallisille sisäisille reiteille ja lyhyemmille kansainvälisille reiteille, jotka toimisivat syöttöreitteinä isommille lentokoneille ja pitemmille reiteille.

Hansson huomauttaa, että suurimpien matkustajakoneiden osalta teknologiaa ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. Niiden kohdalla tilanne vaikuttaa vielä erittäin haasteelliselta.

Testeissä on selvitettävä esimerkiksi akkujen toimivuutta, mutta myös eri teknologioiden yhteispeliä. Akuista on saatava mahdollisimman kevyitä ja samalla niiden on pystyttävä varastoimaan mahdollisimman paljon energiaa. Kehitystä ja standardointia tarvitaan myös esimerkiksi lataukseen ja latausverkkoon.

Teksti: Matti Välimäki

css.php