Valittavana tulevaisuuksia

Tulevaisuus näyttää epäselvältä. Olemme keskellä murrosaikaa, jossa tulevaisuusajattelun ääripäät kamppailevat keskenään.

Yksi ajattelun suuntaus edustaa näkemystä, että kaikki muuttuu, eikä mikään asia pysy ennallaan. Toinen ryhmä taas vakuuttaa, ettei mikään todellisuudessa muutu, eivätkä muutokset ainakaan kosketa suurta ihmisryhmää. On myös lakkinsa lipan taaksepäin kääntäneitä, joiden mielestä ennen oli kaikki paremmin. Teknologiamyönteiset ihmiset puolestaan uskovat teknologisen kehityksen ratkaisevan kaikki ongelmat.

– Meidän on valittava oma suhtautumisemme tulevaisuuteen. Haluammeko kasvua hinnalla millä hyvänsä vai ovatko hyvinvointi ja luonto tärkeämpiä arvoja kuin talouskasvu, kysyy Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Työnhakuveturin tilaisuudessa 27.2.2018.

Sitran mallintama ”Työn ja toimeentulon arvoitus” pureutuu työn, työnteon tapojen ja työvälineiden nopeaan muutokseen. Digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja automatisaatio muokkaavat lähes kaikkia toimialoja.

– On mahdollista, että tulevaisuudessa vain harvoilla on työtä ja vielä harvempi hyötyy työn tuloksista. Toisaalta voi myös käydä niin, että palkkatyötä riittää hyvin kaikille, arvelee Mikko Dufva.

Sitra: Työn muutostrendejä

Oleellista on miettiä, miten yhteiskunnan vaurauden jakaminen tulevaisuudessa järjestetään, jotta väliinputoajien määrä ei räjähdä käsiin. Elinikäinen oppiminen on välttämättömyys, jotta työntekijät selviävät tilanteista, joissa oma työtehtävä katoaa alta tai uusia tehtäviä syntyy vanhojen tilalle.

Eriarvoistumisen kasvuun puuttuminen vaatii koko ihmisen mittaisen työuran hallintaa, alueellisten erojen tasoittamista, toimialojen erojen tarkastelua ja työväestön kansainvälistymisen erityispiirteiden huomioimista.

Organisaatiorakenteet muuttuvat

Olemme pitkään totuttautuneet hierarkkiseen organisaatiorakenteeseen. Näin ei tarvitse olla tulevaisuudessa. Verkostomaiset organisaatiot ovat jo ottaneet asemansa menestyneissä yrityksissä, mutta se vaatii sekä johdolta että työntekijöiltä uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. On myös osattava oppia asioita, hallittava kokonaisuuksia ja kyettävä luoviin ongelmanratkaisuihin.

Missä näitä metataitoja sitten opitaan, jotta niitä voidaan kirjata tulevaisuuden ansioluetteloihin? Yksi mahdollisuus on kartoittaa omaa osaamistaan, jota on kerännyt virallisen koulutuksen ja työn ulkopuolelta, esimerkiksi harrastuksista, luottamustehtävistä tai projekteista.

Mitä työn muutos tarkoittaa omalta kohdalta, uhka vai mahdollisuus, pohtivat Työnhakuveturin tilaisuuden osallistujat.

– Valmiita vastauksia on todella vähän, siksi täytyy kokeilla eri ratkaisuja. Itsetuntemuksen lisääminen ja verkostoituminen muiden kanssa lisäävät valmiuksia selviytyä tulevaisuuden työelämässä, sanoo Mikko Dufva.

Kansalaistaitona tekniikan ymmärtäminen

Keinoäly, digitaaliset alustat, joukkoistaminen… Paljon uusia termejä, joita tulevaisuuden kansalaisten täytyy tuntea ja hallita. Tähän kun lisätään vielä jakamistalous, avoin data ja verkkorikollisuus, niin heikompaa alkaa jo huimata.

Teknologian kehityksissä on otettava huomioon, ketkä osaavat tekniikkaa käyttää ja ketkä pääsevät käsittelemään kerättyä dataa.

– Eri ikäryhmät ja väestön osat elävät jo nyt erilaisissa teknologisissa todellisuuksissa. Miten ylipäätään tunnistamme, mitkä ryhmät ovat huonommassa asemassa kuin toiset, kysyy Mikko Dufva.

Sointu Högström

Sitra: Kymmenen kiehtovaa aloitetta työn ja toimeentulon saralla

Työnhakuveturi
Työnhakuboosterin pienryhmätoiminta

css.php