Virtuaalitodellisuus stimuloi aisteja

Helsingin Insinöörien teemaseminaari virtuaalitodellisuudesta pidettiin 8.11.2017 Leppävaaran Metropoliassa, Espoossa. Paikalla oli 120 insinöörijäsentä, opiskelijaa ja näytteilleasettajaa.

Moni seminaariosallistuja uskaltautui kokeilemaan virtuaalilaseja ja -pelejä.

Virtuaalitodellisuus on poikkitieteellinen ala, sillä sen tuottamiseen tarvitaan mm. laiteteknologiaa, ohjelmistotekniikkaa, fysiologiaa, psykologiaa, käytettävyystutkimusta, ergonomiaa ja sisällöntuotantoa.

– Näennäistodellisuus on hyvä termi, koska periaatteessa VR-tekniikassa on kyse aistien jekuttamisesta, sanoo Aalto-yliopiston tutkija Tuukka Takala.

Teknisesti virtuaalitekniikka on vielä kehitysvaiheessa, sillä mm. näköaistiin liittyvien ratkaisujen, resoluution, ergonomian ja langattomuuden osalta on vielä parannettavaa.

Johdanto virtuaalitodellisuus-teknologiaan ja -terminologiaan
Tuukka Takala, tutkija, Aalto-yliopisto
Esityskalvot >>

VR-tekniikkaa on jo käytössä monilla eri aloilla ja sen tuomat mahdollisuudet tuntuvat rajattomilta.

– Virtuaalitekniikka mahdollistaa todentuntoisen kokemuksen keinotekoisessa ympäristössä, määrittelee VR-tekniikkaa konsultti Timo Aho Siili Solutionsista.

Esimerkiksi arkkitehtuurissa tekniikkaa käytetään rakennusvirheiden havaitsemiseen tai leikkaussalien suunnitteluun. Kaupunki- ja liikennesuunnittelua voidaan mallintaa erilaisten simulointien avulla. Koulutuskäytössä opetustilanne voidaan toteuttaa ilman opettajan fyysistä läsnäoloa.

VR-tekniikalla voidaan myös simuloida erilaisia kriisitilanteita ja niiden harjoituksia esimerkiksi sotilas- tai terveydenhuollon koulutuksissa. Tämä tuo paitsi säästöjä myös käytännön kokemukseen verrattavia valmiuksia toimia nopeissa tilanteissa.

Mitä virtuaalitekniikoilla voidaan tehdä?
Timo Aho, konsultti, Siili Solutions
Esityskalvot >>

– Kun tarinoita kerrotaan virtuaalisesti, syntyy elämys. Elämyksellisillä tarinoilla voidaan myydä autoja, robotteja – melkeinpä mitä tahansa. Tulevaisuuden parhaat tarinat pohjautuvat lisättyyn todellisuuteen eli AR-teknologiaan, uskoo Arilynin toimitusjohtaja Emmi Jouslehto.

Lisätty todellisuus on asioita, mitä ei näe paljaalla silmällä, mutta katsomalla älypuhelimen tai muun laitteen läpi pystyy kokemaan asiat elämyksellisesti. Hyvä esimerkki tällaisesta on Pokemon Go -peli, mikä sai valtavat massat liikkeelle etsimään luonnosta virtuaalihahmoja.

Tulevaisuuden AR-laseille ennustetaan laajoja markkinoita, mm. lasten hittituotteiksi, älypiilolinsseiksi, katukylttien käännöstekstien katseluun, tuotemarkkinointiin tai jopa autistien ja sokeiden apuvälineiksi.

Virtuaalitodellisuus tulevaisuudessa
Emmi Jouslehto, toimitusjohtaja, Arilyn
Esityskalvot >>

Seminaarin näyttelyalueella oli mahdollisuus tavata Arilyn, Siili Solutions, FIVR, HusVRLab, Disior Bonelogic, Ade Oy ja Insinööriliitto.

Kevään 2018 teemaseminaarin aiheena on Älyrakentaminen. Seuraa tapahtumakalenteria ja tule mukaan!

Sointu Högström

css.php