Lomakausi määräytyy vuosilomalaista

Vuosilomalakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. YTN:n Työsuhdeoppaassa (2016) kerrotaan, että sopimus, jolla vähennetään työntekijälle vuosilomalain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön. Työntekijä ei siis voi edes omalla suostumuksellaan luopua vuosilomaeduistaan.

Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää. Työssäolopäiviksi hyväksytään kaikki työpäivät riippumatta niiden pituudesta.

Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9.

Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan. Lähtökohtaisesti jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan lomaa kaksi arkipäivää. Tällöin täyden lomanmääräytymisvuoden aikana kertyy lomaa 24 päivää.

Jos työsuhde on keskeytyksittä jatkunut vähintään vuoden ajan 31.3. mennessä, on työntekijä ansainnut lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tässä tapauksessa täyden lomanmääräytymisvuoden aikana kertyy 30 päivää vuosilomaa. Tällöin 24 lomapäivää ylittävä osuus on talvilomaa.

Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä vaan arkipäiviä. Lauantai on pääsääntöisesti arkipäivä. Tämän vuoksi ansaittuja vuosilomapäiviä kuluu pääsääntöisesti kuusi, jos lomaa pidetään viikko. Vuosilomapäivien laskusääntö on kaikille työntekijöille sama riippumatta siitä, mitkä viikonpäivät tosiasiassa ovat henkilön työpäiviä.

Arkipäivillä vuosilomalaissa tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Vuosilomalaissa ei ole määräyksiä siitä, että lomaan tulisi sisältyä jokin tietty minimimäärä lauantaipäiviä.

Työntekijän kesäloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ajankohtana. Mikäli lomaa on ansaittu yli 24 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana, annetaan tämä ylittävä osuus lomapäivistä talvilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.-30.4. välisenä aikana.

Työnantaja voi yksipuolisesti määrätä vuosiloman ajankohdan lomakauden puitteissa. Työnantajan on kuitenkin ensin varattava tilaisuus työntekijälle tai tämän edustajalle esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajaa eivät kuitenkaan työntekijän toivomukset sido.

Pääsääntöisesti sekä kesä- että talviloma tulee antaa yhdenjaksoisina. Työntekijän suostumuksella tai kun töiden käynnissä pito sitä edellyttää, työnantajalla on oikeus antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä se osa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää. Talviloma voidaan jakaa vain työntekijän suostumuksella.

Loma-ajan korvaukset

Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksaminen ei ole lakisääteistä, vaan niiden maksaminen perustuu työ- ja virkaehtosopimuksiin, työpaikkakohtaisiin sopimuksiin tai työntekijän työsopimukseen.

Kaikki ylemmät toimihenkilöt eivät ole työehtosopimusten soveltamisalan piirissä. Näiden henkilöiden on aina syytä sopia lomarahasta tai lomaltapaluurahasta työsopimuksessaan.

Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.

Lomakorvauksella tarkoitetaan yleensä lomapalkan sijasta maksettavaa korvausta, joka maksetaan niiden ansaittujen vuosilomapäivien osalta, joita ei voida pitää varsinaisena lomana. Tämän lisäksi lomakorvauksella tarkoitetaan sitä korvausta, joka maksetaan vuosiloman sijasta niille työntekijöille, jotka ovat työssä niin lyhyen ajan (alle 14 päivää kuukaudessa ja alle 35 tuntia kuukaudessa), etteivät he lainkaan ansaitse vuosilomaa.

Lomaraha on työehtosopimuksiin perustuva erityinen lisä, jota maksetaan lomapalkan ja tietyissä tilanteissa lomakorvauksen lisäksi.

Lomaltapaluuraha on lomarahan kaltainen lisä, joka myös perustuu työehtosopimuksiin. Lomaltapaluurahan maksaminen edellyttää, toisin kuin lomarahan maksaminen, pääsääntöisesti työntekijän paluuta töihin.

YTN: Työsuhdeopas
Finlex: Vuosilomalaki

css.php