Insinööriys on hyvä pohja yrittäjyydelle

Yrittäminen vaatii hyvän liikeidean, suunnitelmallisuutta ja stressinsietokykyä. Marko Koskela arvostaa erityisesti yrittäjyyden tuomaa vapauden tunnetta.

Kun insinööriyrittäjä Marko Koskela luettelee yrittäjyyden hyviä puolia, yksi sana toistuu puheessa: vapaus tehdä itse omat virheensä, vapaus yhtiön sisäisistä hierarkioista ja hallinnon rattaistosta, ja vapaus kokeilla uusia asioita ja viedä niitä nopeasti käytäntöön.

– Itseironisesti voisi sanoa, että kuviteltu vapaus. Sillä riippumatta siitä, onko yrittäjä vai palkkasuhteessa, asiakkaat ratkaisevat kaiken, Koskela sanoo.

Koskelan osittain omistama ja perustama, seitsemän vuotta vanha ohjelmistoyritys Solu Digital tarjoaa tietohallinnan ratkaisuja muun muassa rakennusyrityksille, valtion virastoille ja kunnille. 14 hengen yritys räätälöi projektien johtamiseen ja asiakkuuksien hallintaan liittyviä Microsoftin ohjelmistoja asiakkaiden tarpeisiin ja kouluttaa asiakkaat käyttämään niitä.

Lisäksi Koskela on osa kahden hengen Business Canvas Solutions -yritystä, joka tarjoaa konsultointia ja koulutusta.

Yrittäjyys oli tietoinen valinta

Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Marko Koskela ehti työskennellä muun muassa Insinööriliitossa, it-yritys Tieturissa, myyntitehtävissä sekä johdon konsulttina.

– Yrittäjäksi ryhtyminen kiinnosti tavattomasti. Halusin kokeilla, voisinko saada yritystoiminnan liikkeelle ja saada siitä oikeasti elannon, Koskela muistelee.

Kun vanha yhtiötoveri soitti ja ehdotti yhteisen yrityksen perustamista, Koskela tarttui tilaisuuteen. Kynnystä madalsi se, että myös Koskelan vanhemmat olivat yrittäjiä.

Yrittäjä ei voi jämähtää paikoilleen

Koskela valmistui Ylivieskan teknillisestä oppilaitoksesta, nykyisestä Centria-ammattikorkeakoulusta, tuotantotalouden insinööriksi vuonna 1994. Hänen mielestään insinööriys antaa hyvän pohjan ponnistaa yrittäjäksi.

– Insinööriyteen liittyy tietty suunnitelmallisuus ja loogisuus. On suunnitelma siitä, miten aikoo saada asioita tapahtumaan. Ja ideat eivät ole tuulesta temmattuja, vaan on tunnistettu aito markkinapotentiaali ja siihen sopiva ratkaisu, jota ruvetaan viemään järjestelmällisesti eteenpäin, Koskela sanoo.

Insinöörit työskentelevät usein uusimman teknologian parissa ja ovat kiinnostuneita siitä. Se antaa hyvät eväät liikeideoiden seulontaan ja luomiseen.

– Uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen on aina ollut yksi keskeinen ajuri, jolla syntyy uusia liikeideoita, Koskela sanoo.

Kerran suoritettu tutkinto ei kuitenkaan riitä. Yrittäjän on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan.

– Kun maailma muuttuu ympärillä, pitää miettiä, mitä se tarkoittaa meille. Ei saa olla tyytyväinen viiden vuoden takaiseen menestykseen.

Stressiä ja onnistumisen tunteita

Yrittäjyyden myötä Koskelasta on tullut myös työllistäjä. Rekrytointi on hänestä palkitsevaa. Koskelasta on myös kiehtovaa seurata, miten pieni yritys muuttaa muotoaan jokaisen uuden persoonallisuuden
myötä.

– Onhan se tosi mahtava tunne, kun tajuaa, että liiketoiminta kasvaa ja pystytään palvelemaan isompia ja isompia asiakkaita ja toimittamaan heille isompia kokonaisuuksia. Siitä tulee onnistumisen
tunne, Koskela kertoo.

Rankkaa yrittäjyydessä on siihen liittyvä riskinhallinta. Työntekijöiden palkat ja muut menot on pystyttävä kattamaan joka kuukausi. Toisinaan yritys tarvitsee myös investointeja omistajilta.

– Se on hyvin stressaavaa, kun puhutaan yksityistalouden kannalta isoistakin summista. Meillä on aika vähän näkyvyyttä siihen, mitä puolen vuoden päästä tehdään. Varsinkin alussa se tuntui hurjalta.

Yrittäjyyttä harkitsevia Koskela kehottaa huolelliseen arviointiin. Parasta olisi, jos omaa liikeideaa voisi kypsytellä yhdessä jonkun kanssa, oli kyseessä sitten ystävä, yrityskeskus tai kaupallinen palvelu.

– Ensimmäinen liikeidea ei välttämättä ole se, mikä vetää. Ei pidä yrittää tarjota kaikkea kaikille vaan löytää se oma syvä alue, johon löytyy annettavaa, mutta jolle löytyy samalla riittävästi asiakkaita, Koskela sanoo.

Jenni Meronen
Kuva Tomi Westerholm

css.php