Kilpailu on kiellettyä?

Vapaa markkinatalous. Vaikka termin määrittely on vaikeaa, sillä voitaneen tarkoittaa järjestelmää, jossa todellisuus muotoutuu kuvitteellisessa tilassa – markkinapaikassa. Muodon saava todellisuus voi tarkoittaa miltei mitä tahansa.

Yleisin esimerkki on tavaran tai palvelun hinta. Myyjä saattaa tarjoamansa hyödykkeen markkinapaikalla toimivien arvioitavaksi. Toimijoiden tarpeet määräävät, käykö hyödyke kaupaksi ja mihin hintaan. Hinta voi olla rahaa tai mikä tahansa muu vastike.

Täydellisen vapauden vallitessa markkinapaikalle saa viedä mitä tahansa, ja siitä suoritettava vastike saa vuorostaan olla minkälainen tahansa. Ulkopuolelta, vaikkapa valtion taholta tulevia rajoitteita ei ole.

Täysin vapaita markkinoita ei taida maapallolta löytyä. Suomessa niitä ei ainakaan ole. Meillä kuitenkin uskotaan vakaasti siihen, että erilaiset yritykset ja muut yhteisöt ovat hyvinvoinnin ja ns. kehityksen tae. Uskomus on saanut niin paljon kannatusta, että jopa terveyspalvelut uskotaan yksityisten toimijoiden hoidettaviksi.

Jostain syystä tätä vapautta kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi rajoittaa työntekijöiden osalta. Vapauden ideaalissa työntekijät hakeutuisivat sen tahon palvelukseen, joka tarjoaa houkuttelevimmat työsuhteen ehdot. Tiedon hyödyntämiselle ei olisi keinotekoisia rajoitteita.

Meillä on kuitenkin hyvin erilainen systeemi. Laissa kielletään työntekijöitä käyttämästä hyväkseen tietoa, jota voidaan pitää työnantajan liikesalaisuutena. Kielto on voimassa sekä työsuhteen ajan että sen päättymisen jälkeen vähintään kahden vuoden ajan. Näin varmistetaan, että tieto ei välttämättä kulkeudu sille taholle, joka sitä osaisi parhaiten hyödyntää.

Pelkän tiedon keinotekoinen suojaaminen ei kuitenkaan riitä. Laki sallii lisäksi sopimuksen, jolla työntekijän kaikki toiminta estetään kilpailevan yhteisön palveluksessa tai omaan lukuun. Sopimusta kutsutaan työsopimuslaissa kilpailukieltosopimukseksi.

Toki on todettava, että sopimuksen solmiminen edellyttää, että sille on erityisen painava syy. Todellisuus on kuitenkin valitettavasti sellainen, että kilpailukieltolauseke sisältyy työsopimustarjoukseen ja pelin henki on ”ota tai jätä”. Hyvin harvoin jää varaa argumentoida vedoten erityisen painavan syyn vaatimukseen.

Jos työntekijä myöhemmin saa paremman tarjouksen kilpailijalta, pelko kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta voi johtaa siihen, että osaaminen jää täysimääräisesti hyödyntämättä, eikä yhteiskunnan kokonaishyöty kasva.

Kovin vapailta näyttävät markkinat.

– Dumbledore –

css.php