Luottamusmies: kuka, milloin, miksi?

Me suomalaiset olemme usein vaatimattomia, emmekä helposti tyrkyttäydy luottamustehtäviin, vaikka joskus mieli tekisikin. Kun luottamustehtävään tarvitaan henkilöä, on tehtävään siis pyydettävä sopivaa ihmistä henkilökohtaisesti.

Näin kävi aikoinaan itsellenikin, kun minusta tuli aiemman työpaikkani luottamusvaltuutettu. Työkaverini pyysivät minua porukalla asettumaan ehdolle, ja sitten menin suostumaan vailla minkäänlaista aikaisempaa liittoaktiivitaustaa tai osaamista.

Osaamattomuus ei kuitenkaan haitannut luottamustehtävästä suoriutumiseen kuin hetken. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n koulutuksista ensimmäinen oli parin kuukauden päästä valinnastani, ja siitä osaaminen ja verkostot alkoivat karttua. Ihmisellä on kuitenkin edelleen kyky oppia uusia asioita, joten osaamattomuus ei ole este – se poistuu kouluttautumalla, perehtymällä ja tekemällä.

Monesti tarve luottamusmiehelle ilmenee työpaikalla liian myöhään. Työnantaja lähettää kutsun yhteistoimintaneuvotteluihin ja henkilöstöä pyydetään nimeämään sinne yhteistoimintaedustajansa, jolla ei ole edes irtisanomissuojaa neuvottelujen jälkeen.

Tässä vaiheessa valittu luottamushenkilö joutuu hankalaan tilanteeseen. Ilman koulutusta, tukiverkostoa ja osaamista pitäisi sopia asioista, jotka vaikuttavat merkittävästi työyhteisön tulevaisuuteen. Siksi olisi tärkeää, että valinta tehtäisiin hyvissä ajoin ennen kuin akuuttia tarvetta ilmenee, esimerkiksi jo tänään.

Asiaa voi helposti viivyttää, mutta sitkun, sitkun -asenne kannattaa kääntää asentoon nytkun. Kun nostamme asian keskusteluun seuraavalla kahvi- tai lounastunnilla, että etsitään meille porukalla sopiva edustaja, kun kuitenkin luottamusmiehelle olisi tarvetta, niin tehtävään valitulla jää aikaa oppia ja valmistautua.

Mitä kaikkea luottamusmies sitten voikaan tehdä työyhteisönsä eteen? Luottamusmies voi kertoa edustettaviensa näkemyksiä yrityksen johdolle, ja omalta osaltaan kehittää yrityksen toimintaa eteenpäin.

Lisäksi aloilla, joilla työehtosopimus on, tes määrittelee monia asioita, joista voidaan sopia yrityskohtaisesti niin sanotulla paikallisella sopimuksella. Esimerkiksi liukuvasta työajasta ja työaikapankista voidaan sopia yrityskohtaisesti.

Liittojen neuvotteleman palkankorotuksen jakoperusteet voivat olla osittain tai jopa kokonaan paikallisesti sovittavissa. Myös varallaolon ja hälytystyön korvauksienkin olisi hyvä olla yhteneväiset yritystasolla, jos siitä ei työehtosopimuksessa ole sovittu.

Luottamusmiehen ei tarvitse yksin osata kaikkia edellä mainittujen asioiden nyansseja, sillä hänellä on tehtävän helpottamiseksi liiton asiantuntijat ja lakimiehet käytettävissään sopimusten tekemiseen ja liittojen jäsenten ongelmien ratkomiseen.

Luottamusmies voi nostaa keskusteluun hankaliakin aiheita toisten työntekijöiden puolesta, ketään yksilöimättä. Aina se ei ole mukavaa, mutta joskus siitä voi saada jälkikäteen paljonkin kiitosta.

Puhumattomuus on yksi meidän suomalaisten perisynneistä. Joskus kuukausia tai vuosia hiertäneet asiat voivat ratketa viidessä minuutissa, kun asiat huomataankin vain pieniksi väärinymmärryksiksi. Toimiva ja tasa-arvoinen työyhteisö on kaikkien etu, ja sitä jokainen työyhteisön jäsen voi olla rakentamassa.

– Jukuri –

css.php