Mistä palkankorotukset muodostuvat?

Työntekijän tehtävänä on tuottaa arvoa. Se, että onko yrityksellä laskennallisesti mahdollisuutta palkankorotuksiin, riippuu työn tuottavuudesta ja vielä tarkemmin tehdyn työn tuottamasta arvonlisäyksestä tuotteeseen tai palveluun. Työ siis luo arvonlisää. Se, että työ on tuottavaa ja kannattavuus pysyy samalla tasolla, ei ole kestävässä kehityksessä palkankorotusperuste.

Tuotteesta tai palvelusta saatava hinta määräytyy markkinoilla. Siellä kohtaavat kysyntä ja tarjonta. Hyvin usein hinnantarkistukset perustellaan yleisen kustannustason muutoksilla. Tätä kautta mahdollisesti saatava hyöty rajoittuu vain palkan tarkistamiseen siten, että sen suhteellinen ostovoima ei muutu. Tyypillisesti tällaiset korotukset ovat yleiskorotuksia. Yleiskorotusten päälle tulisi tulla nk. meriittikorotukset eli arvonlisästä seurannutta palkankorotusvaraa.

Funktionaalisessa tulonjaossa on kysymys työntekijän tuottaman arvonlisän jakamisesta. Yhä useammin se tapahtuu paikallisella sopimisella. Siksi olisi hyvä ymmärtää ja mieltää, mistä arvonlisä muodostuu. Voimakkaasti yksinkertaistettuna: Raha x Kierto = Tuotanto x Hinta, Rahan ollessa Tuotanto.

Arvonlisäys – Funktionaalinen työnjako

Graf

Raha
– Palkka (työ)
– Eläke (sosiaalivakuutus)
– Vakuutus
– Edut (luontaisedut)

Pääoma
– Poistot ja arvonalennuksen
– Investoinnit
– Vuokrat
– Korko
– Osinko (1/3 maksetuista palkoista, Suomessa)

Arvonlisäys voidaan myös laskea seuraavasti:

Liikevoitto (EbitB)
+ Poistot, Arvonalennus
——————————————
= Käyttökate (EbitA)
+ Vuokrat
+ Henklöstökulut
——————————————
= Arvonlisäys

Kun tiedämme työn tuottaman arvonlisän, niin seuraava vaihe palkankorotuksessa on neuvottelu. Asiasta täytyy sopia yhdessä työnantajan kanssa.

– Edunvalvoja –

css.php