Terve työyhteisö on tuottavampi

Henkisessä työssä työn kuormittavuus ja työhyvinvointi ovat suuria kysymyksiä. Työelämä on ihmisen parasta aikaa. Millaisella tunnelmalla ja virityksellä työtään tekee, on ratkaisevaa ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuudelle.

Jokaisen firmaan tulee markkinoilta kilpailun paine, joka pakottaa pitämään työn tuottavuutta kilpailukykyisellä tasolla. Työn kuormittavuutta voidaan kuitenkin helpottaa ja työhyvinvointia kasvattaa siten, että työn sujuvuus ja tuottavuus paranevat. Tuottavampi ja sujuvampi työ voi olla samalla myös hyvinvointia edistävää.

Työturvallisuuskeskuksen mukaan toimivan työyhteisön piirteitä ovat mm. tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, toimiva vuorovaikutus, sopivasti kuormittavat työtehtävät ja kannustava ilmapiiri. Tällaiset asiat eivät ole kalliita toteuttaa, mutta ne edellyttävät tahtoa ja kurinalaisuutta.

Kun työyhteisössä panostetaan tavoitteiden selkeyteen, työn johtamisen ja organisoinnin toimivuuteen, sekä työntekijöiden vastuiden ja valtuuksien tasapainoon, löydetään tehoja ilman lisäkustannuksia. Toimiva työyhteisö sekä luo hyvinvointia että ylläpitää tuottavuutta.

Pk-yritysten työilmapiiriä tutkineen liikkeenjohdon konsultin Riku Lehtisen mukaan yritysten työilmapiiri näkyy niiden tilinpäätöksessä. Hyvän työilmapiirin noin 10 M€ liikevaihdon firmalle jää vuosittain jopa 800 000 € enemmän rahaa investointeihin, osinkoihin ja muuhun firman toimintaan.

Työhyvinvointi on siis erittäin tuottavaa, minkä luulisi kiinnostavan omistajia. Lisäksi osaavat, lahjakkaat ja kehittyvät insinöörit siirtyvät mieluummin juuri hyvän ilmapiirin firmoihin, eli niillä on vetovoimaa. Heikon työilmapiirin firmoista on sen sijaan työntöä ulos. On muistettava, että myös työmarkkinoilla ”paha kello kauas kuuluu”. Tuloksen teko ei onnistu pitkään ilman hyviä tekijöitä.

Menestyvillä yrityksillä on reseptejä, joita seuraamalla sekä tuottavuus että työhyvinvointi lisääntyvät. Niissä keskijohdon kerrokset ovat matalia, ja työntekijöille on delegoitu sekä vastuuta omasta työstään että vaikutusmahdollisuuksia. Niissä pystytään sujuvaan työhön ja nopeaan päätöksentekoon – näitä niissä myös tavoitellaan.

Huonon ilmapiirin työyhteisössä on mm. seuraavia kielteisiä piirteitä: tieto ei kulje, ”ei kuulu meille” -asenne on yleinen, sääntöjä noudatetaan jäykästi, sisäiset pelisäännöt ovat epäselvät, paljon yleistä valitusta, puhutaan paljon, ymmärtäminen on vaikeaa ja johtajuus on hämärtynyt.

Toisaalta hyvässä ilmapiirissä korostuvat mm. seuraavat piirteet: varmuus tulevaisuudesta, työtehtävien ja vastuualueiden selvyys, henkilöstön aktiivisuutta ja kasvua korostava yhteisö, käyttöön otetut henkilöstön kyvyt ja luovuus sekä aikaa sosiaaliselle kanssakäymiselle.

Suomalaisen insinöörikunnan luovuus ei saa olla alihyödynnetty resurssi työpaikoilla, eikä suomalaisilla firmoilla ole varaa pomojen käskyttämään ”suu kiinni, näin on tehty aina” -kulttuuriin.

Insinöörit investoivat elämästään suuren ajan työhönsä ja osaavimmat voivat valita, mille firmalle työelämänsä vuosia antavat. Tilaisuuden tullen he poistuvat kielteisen käskytyskulttuurin firmoista jättäen ne kurjistumisen kierteeseen.

Terve työyhteisö on tuottavampi. Terveessä työyhteisössä saadaan palkintoja, joita kannattaa tavoitella: töihin tulo on mukavaa ja poissaolot vähäisiä, työyhteisö vetää ja pitää kiinni lahjakkuuksista, firman tulos on parempi. Tavoitellaanko teidänkin firmassa jo näitä? Jos ei vielä, niin ryhdyttekö tavoittelemaan? Vai kannattaisiko alkaa etsiä uutta työpaikkaa?

– Luottoukko –

Työturvallisuuskeskus: Toimiva työyhteisö

css.php