Työttömyyskassa ei valvo etujasi työmarkkinoilla

Palkansaajat elättävät itsensä ansiotyöllään ja tarjoavat työvoimaansa työnantajille, joiden tavoitteena on saada hankittua työtä edullisin ehdoin. Työvoiman halpuuttamiseksi työnantajat järjestäytyvät työnantajaliittoihin ja maksavat suuria summia yrittäjien edunvalvontaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät monien muiden lobbauselinten ja yritysten omien organisaatioiden ohella valvovat yrittäjien etuja ja pyrkivät luomaan yhteiskunnalliset olosuhteet, joissa palkansaajien osuus yritysten tuotoista ei kasva, mutta yrittäjien voitot lisääntyvät.

Ammattiliitot tekevät edunvalvontaa palkansaajien hyväksi. Ammattiliittojen tehtävänä on ylläpitää sopimusyhteiskuntaa työmarkkinoilla ja puolustaa palkansaajien etuja. Ammattijärjestöjä on lukuisia, koska suomalaisessa mallissa ammattiliitot ovat jakautuneet ammattialoittain.

Eräs tärkeä ammattiliittojen palvelumuoto on työttömyyskassa. Suomalaisessa järjestelmässä työntekijä voi ottaa itselleen edullisen työttömyysvakuutuksen työttömyyskassasta, joka maksaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan työttömyyden aikana. Vakuutuksen edullisuus perustuu siihen, että valtaosa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, perusosan päälle, tulee Työllisyysrahastosta.

Ammattiliitot tarjoavat työttömyyskassan jäsenyyden osana kokonaispalvelupakettiaan, johon kokonaisuuteen sosiaaliekonomisen ja ammatillisen edunvalvonnan lisäksi kuuluu usein myös muita vakuutustuotteita. Insinöörien käyttämän IAET-työttömyyskassan vuoden 2019 jäsenmaksu on 75 euroa.

Työttömyyskassamarkkinoilla on myös toimijoita, jotka tarjoavat aktiivisesti työttömyyskassan jäsenyyttä ilman ammattiliiton palveluja. Piiloagendana näillä toimijoilla on heikentää ammattiliittojen järjestäytymisastetta. Eräs tunnettu ammattiliitoista riippumaton työttömyyskassa tarjoaa palvelujaan 118 euron vuosihintaan eli selvästi kalliimmalla hinnalla kuin IAET-kassa.

Tärkein palkansaajan oivallus työttömyyskassakysymyksessä on, että työttömyyskassa ei valvo eikä edistä jäsentensä sosioekonomisia etuja mitenkään muuten kuin maksamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Useimmat palkansaajat ovat työttöminä vain lyhyitä jaksoja elämässään. Valtaosan työelämänsä vuosista he ovat työllisiä. Tällöin heidän kannattaa investoida edunvalvonnassaan siihen, että ammattiliitot joukkovoimallaan ajavat työssä olevan työntekijän etuja tänä ja ensi vuonna.

Työttömyyskassajärjestelmää voidaan ammattiliittoja vastaan taistelevien poliitikkojen aloitteesta muuttaa siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan veronmaksajien maksamia etuja avataan kaikille palkansaajille, mikä romuttaisi nykyisen toimivan työttömyyskassajärjestelmän. Tapahtui näin tai ei, ammattiliittojen palveluissa työttömyyskassa on vain pieni lisä, mutta varsinainen pihvi on ammatillinen edunvalvonta.

Paljonko palkansaajat saisivat palkan ostovoimaa turvaavia yleiskorotuksia ilman ammattiliittoja? Kuka niitä olisi ehdottamassa ja ajamassa, jos ammattiliitot eivät sitä tekisi? Ehdottaisiko niitä pääministeri Juha Sipilä tai valtionvarainministeri Petteri Orpo? Vai olisivatko he pikemminkin ”palkkamaltin” ja ”yritysten kilpailukyvyn” puolella?

Työttömyyskassa turvaa työttömiä, mutta ammattiliitto turvaa työllisiä. Palkansaajien työmarkkina-asemaa, palkan ostovoimaa ja työelämän reiluja pelisääntöjä valvovat vain ammattiliitot.

– Luottoukko –

css.php