Matkalla kohti kestävää liikennettä

Liikenneinsinööri Ilari Heiska kehittää työssään muun muassa polkupyörien, potkulautojen ja joukkoliikenteen yhteispeliä. Apua tarjoavat osaltaan myös yksityishenkilöt ja yritykset, jotka ovat innostuneet jalostamaan liikenteen avointa dataa.

Kesäisenä aamupäivänä Kalasataman metroaseman luona on viitisenkymmentä vapaata kaupunkipyörää. Ihmiset ovat tulleet paikalle pyörällä ja jatkaneet matkaansa metrolla.

Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Ilari Heiska huomauttaa, että kaupunkipyörillä on tehty – perusideansa mukaisesti – matkaosuus ketjussa, johon kuuluu myös julkisia liikennevälineitä.

Heiska näkee matkapuhelimestaan karttapohjalta tarkan luvun, minkä verran kaupunkipyöriä on milläkin pyöräasemalla.

– Koko kaupungista pyöriä löytyy tällä hetkellä lähes 2400. Suuri osa niistä on juuri nyt jonkun käytössä.

Heiska edistää työssään kestävää liikennettä, muun muassa pyörien sekä metron ja lähijunien yhteispeliä, jalankulkijoitakaan unohtamatta.

– Neljän vuoden aikana kaupunkipyöristä on saatu valtavasti liikennesuunnittelussa hyödynnettävää dataa.

Mistä, mihin ja milloin

Datasta selviää esimerkiksi se, mistä, mihin ja milloin pyörillä erityisesti liikutaan.

– Tieto auttaa esimerkiksi siirtämään pyöriä juuri oikeille asemille. Se auttaa myös järjestämään kaupunkipyörille ja muille pyörille riittävästi pysäköintitilaa.

Heiska kertoo, että myös pyöräilystä ja toisaalta ohjelmoinnista innostuneet yksityishenkilöt ja yritykset ovat ryhtyneet hyödyntämään avointa dataa ja laatimaan siitä muun muassa visualisointeja.

– Tämä auttaa taas osaltaan suunnittelussa, kun löydämme uusia asioita ja saamme uusia ideoita. Dataa on niin paljon, että yksin emme pystyisi sitä kaikkea mitenkään käsittelemään.

Silmukoita, konenäköä ja laserkeilausta

Suunnittelun apuna on myös muuta tekniikkaa:

– Liikennelaskennassa auttavat esimerkiksi asfaltin alle asetetut silmukat, jotka reagoivat pyörien metalleihin. Toinen tapa olisi hyödyntää laskentaan vaikkapa kameroita ja konenäköä.

– Autoihin asennettuja kameroita voidaan käyttää myös esimerkiksi kunnossapidon apuna. Helsingissä pyöräilyreiteillä on testattu konenäkö-mittauksia, joilla saamme tietoa päällysteen korjaustarpeista.

Liikennelaskelmien tulokset kertovat, että pyöräily on yleistynyt. Myös pyöräilymatkat ovat viime aikoina pidentyneet.

– Pyöräilymatkojen pidentymiseen vaikuttanee jatkossa sähköpyörien yleistyminen. Ne ovat käteviä juuri pidemmillä matkoilla.

– Harmi, että Suomeen ei vielä saatu Ruotsin tapaista hankintatukea sähköpyörille. Siitä on kertynyt länsinaapurissa erittäin hyviä kokemuksia, Heiska huomauttaa.

Satavuotias uutuus

Uusin tulokas katukuvassa ovat tietenkin sähköpotkulaudat. Menopelejä löytyy nykyään paljon esimerkiksi keskustasta, mutta me matkaamme metron kyydissä Vuosaareen. HSL on käynnistänyt Vuosaaressa lokakuuhun asti kestävän kokeilun, jossa selvitetään kaupunkipotkulaudan soveltuvuutta itsenäiseen liikkumiseen tai joukkoliikennematkan osaksi.

Perinteisen tai sähköpotkulaudan saa vuokrattua mobiilisovelluksen avulla. Keskeinen ero muihin potkulautapalveluihin on se, että potkulaudat saadaan käyttöön potkulauta-asemilta tai – telakoilta, minne ne myös palautetaan, eivätkä ne siksi jää lojumaan katujen varsille.

Sähköpotkulauta tuntuu varsin mukavalta ja helppokäyttöistä liikennevälineeltä. Vauhtia kertyy maksimissaan parikymmentä kilometriä tunnissa, jarruttaminen onnistuu ohjaustangon jarrulla tai takapyörän mekaanisella jarrulla.

Sähköpotkulauta on sinänsä vanha, satavuotias keksintö. Miten Heiska näkee sähköpotkulautojen tulevaisuuden Helsingissä?

– Kyllä niillä varmaankin tulee jokin rooli olemaan kaupunkiliikenteessä. Itse uskon kuitenkin enemmän lihasvoimalla kulkeviin liikennevälineisiin, kuten kaupunkipyöriin. Ne ovat aina myös ympäristöystävällisin vaihtoehto.

Kulkuväline on vain kulkuväline

Ympäriinsä lojumaan jääneet sähköpotkulaudat ovat herättäneet paljon närää. Ainakin osasyynä lienee se, että uudet asiat herättävät hämmennystä.

Vaan välillä tuntuu, että myös pyöräily jakaa kummasti kansaa. Pyöräilyä edistävien hankkeiden kohdalla on käytetty jopa haukkumasanaa fillarikommari. Tässä tapauksessa taustalla taitaa olla pelko autoilun ja autoilijoiden aseman heikentymisestä.

– Kaupunkiliikenne muuttuu pakostakin. On kaikkien etu, että eri kulkuvälineiden yhteispeli sujuu joustavasti. Esimerkiksi pyöräilymahdollisuuksien lisääminen ei ole autoilijoilta pois, vaan toimivammasta liikennejärjestelmästä hyötyvät aivan kaikki.

Ilari Heiskan mielestä meidän ei ole ylipäätään järkevää rakentaa identiteettejämme kulkuvälineiden vastakkainasettelun varaan.

– Me ihmiset liikumme eri välineillä päivittäin. En ole itsekään ’pyöräilijä’, vaan ihminen, joka liikkuu joskus pyörällä, toki aika useinkin. Käytän myös joskus autoa, tarpeen ja tilanteen mukaan, mutta en käyttäisi myöskään ’autoilija’-sanaa, Ilari Heiska miettii.

Teksti ja kuvat: Matti Välimäki

css.php