Uutisointi inhimillistää tekoälyä

Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat huomanneet, kuinka media mielellään inhimillistää tekoälyä sovellusten toimintaa selittäessään. Se taas saattaa vaikuttaa suuresti siihen, miten suhtaudumme tekoälyyn.

Tällä viikolla median tekoälykeskusteluun nousi Googlen palveluksessa olevan insinöörin väite siitä, että LaMDA-tekoäly olisi tietoinen, kokeva ja tunteva olento.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Pekka Mertala ihmetteli otsikkoa, joka oli laadittu näin:

Google-insinööri varoittaa: Tekoäly on tullut ”tietoiseksi” itsestään – ”7–8-vuotiaan lapsen tasolla” (Tekniikan Maailma 13.6.2022).

Mertala huomauttaa, että raflaavasta otsikosta huolimatta kysymys ei ole faktasta, joka perustuisi tutkimukseen. Otsikointi on siis turhan suoraviivaista. Mertala on yhdessä Aalto-yliopiston tutkijan Tomi Slotte Dufvan kanssa perehtynyt laajemminkin siihen, miten suomalaismedia tekoälystä uutisoi.

Jyväskylän yliopiston tiedotteen mukaan tutkijat huomasivat, että kun media kuvasi kapea-alaisiin suoritteisiin kykenevien tekoälysovellusten toimintaa, käytössä oli käsitteitä, jotka kiinnittyvät ihmismäiseen joustavaan ajatteluun ja päätöksentekoon. Mediateksteissä tekoäly harjoitteli asioita, arvioi omaa suoriutumistaan ja tiesi seikkoja.

Media tarttuu mielellään varoitteluihin tekoälyn itsenäisestä aktiivisuudesta, mikä on tietysti ymmärrettävää: ajatus siitä, että jokin ihmisen hallitsemattomissa oleva alkaa tehdä tekoja, jotka voivat meitä vahingoittaa, on pelottava.

Se vetoaa vahvasti tunteisiimme, kuten otsikointikin pyrkii tekemään, inhimillistävällä kielenkäytöllä. Tässä muutama esimerkki:

Microsoftin tekoäly vaati kansanmurhaa ja ylisti Hitleriä (Ilta-Sanomien Digitoday 25.3.2016)

Googlelta lähtenyt insinööri varoittaa tappajaroboteista: ”Julmuudet ja laittomat tapot uhkana” (Iltalehti 17.9.2019).

Robotit tappavat jo sotatantereilla ja toimivat Kiinassa tuomareina – asiantuntija varoittaa tekoälyyn liittyvistä riskeistä (Iltalehti 27.3.2022).

Tekoäly seurasi törkeää nettikirjoittelua – muuttui itsekin trollaavaksi rasistiksi (Iltalehti 13.6.2022).

Uutisoinnissa siis korostuu tekoälyn mahdollinen potentiaali, ovat tutkijat huomanneet. Ja onhan ajatuksella tekoälyn aktiivisesta toiminnasta ikään kuin pahan puolella vahva asema myös perinteisessä tieteisfiktio-kuvastossamme.

Kieli muokkaa mielikuvaa käsitteestä

Lapsilla tekoälyn inhimillisyys näyttää olevan keino ottaa käsite haltuun. Mertala, Janne Fagerlund ja Oscar Calderon ovat tutkineet viides- ja kuudesluokkalaisten lasten käsityksiä tekoälystä. Vielä vertaisiarvioitavana olevassa tutkimuksessa 195 oppilasta vastasi kysymyksiin siitä, mitä tekoäly tarkoittaa ja miten se toimii.

Vastausten perusteella tekoäly näyttäytyi lapsille muun muassa ”elämänmuotona”, jolla voi olla ”omia tunteita tai persoonallisuus”. Yleisempiä olivat kuitenkin näkemykset, että tekoäly kykenee ajattelemaan samalla tavoin kuin ihminen: se on ”teknologiaa, joka ajattelee itse”, kuten yksi oppilaista asian ilmaisi, yliopiston tiedote kertoo.

Tiedotteen mukaan alakoululaisten kanssa tehdyn tutkimuksen aineisto ei tarjoa suoraa informaatiota käsitysten taustalla olevista tekijöistä, mutta aiemman tutkimuksen perusteella uutis- ja viihdemedian tekoälykuvauksilla on merkitystä ihmisten tekoälykäsityksille ja -asenteille.

Vastaukset voivat tosin heijastella myös oppilaiden omia kokemuksia tekoälyä hyödyntävien sovellusten käytöstä. Oppilaat mainitsivat ääniassistentit, kuten Applen Sirin, heille tutuiksi tekoälysovelluksiksi.

Ja Sirihän kuvaa itseään tuntevaksi olennoksi. Esimerkiksi kysymykseen: ”Siri, oletko robotti”, sovellus saattaa tiedotteen mukaan vastata: ”En ole varma mitä olet kuullut, virtuaaliassistenteilla on myös tunteet”.


Teksti: Annamari Iranto
Kuva: Mostphotos, kuvituskuva Jyväskylän yliopiston tiedotteesta

css.php