Työehtosopimus

Työehtosopimuksissa on kaksi sopijaosapuolta: työnantaja ja työntekijät. Työehtosopimuksissa sovitaan työpaikoilla noudatettavista kaikkia koskevista keskeisistä työsuhteen ehdoista. Työehtosopimusjärjestelmä on keskeinen väline vaikuttaa työsuhteen ehtoihin. Kun työehtosopimuksissa on kaksi osapuolta, työnantajat ja työntekijät, niin sopimusneuvotteluissa on myös molempien osapuolten tavoitteet.

Työehtosopimuksilla sovitaan työnteon keskeiset ehdot, esim. palkkapolitiikka. Työntekijöiden tavoitteena on pitää huolta siitä, että talouden kasvaessa osa saavutetusta hyödystä kanavoituu myös henkilöstölle. Perinteisesti tässä on kysymys funktionaalisesta työnjaosta.

Työntekijöiden tavoitteena on palkkakysymysten ohella huolehtia myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Yleisiä tavoitteita ovat työaikaan, työssä jaksamiseen, tiedonsaantiin ja edustuksellisuuteen liittyvät asiat.

Tärkeimmät työehtosopimukset solmitaan alakohtaisesti valtakunnallisina. Alakohtaiset sopimukset ovat alan työantajien ja työntekijöiden sopimuksia. Näissä sopimuksissa otetaan alan erityispiirteet huomioon.

Työsuhteen ehtojen säätelylle on kaksi vaihtoehtoa, työlainsäädäntö ja työehtosopimus. Jos työsuhteen keskeiset ehdot määrättäisiin lailla, niin järjestelmästä tulisi nykyistä huomattavasti jäykempi. Eduskunnalla ei ole mahdollisuuksia ottaa kaikkien alojen erityispiirteitä huomioon siinä laajuudessa, kuin ne nykyisin työehtosopimuksissa toteutuvat.

Moderni tapa on sopia asiat paikallisesti, jolloin käytännössä syntyy työpaikkakohtainen työehtosopimus. Tämä edellyttää aitoa sopimista, ei sanelua. Paikallisen sopimisen hoitaa aina järjestäytynyt luottamusmies.

Jos työsuhteen keskeisiä ehtoja ei sovittaisi työehtosopimuksin tai lainsäädöksin, niin ne määräytyisivät pääsääntöisesti ja yksipuolisesti työnantajan intressien perusteella. Työnantajalla on lain suoma tulkintaetuoikeus kiistanalaisissa asioissa.

Neuvotteluosapuolena olevan työntekijäjärjestön painoarvo riippuu järjestäytymisasteesta. Mitä korkeampi on järjestäytymisaste, sitä parempi on neuvotteluasema. Järjestäytymätön työntekijä ei tue työtekijöiden etujen kehittämistä. Järjestäytymättömyys edistää työnantajien tavoitteiden toteutumista.

css.php