Säännöt

 

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA
2 § TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT
3 § SIDOSJÄRJESTÖT
4 § TOIMINNAN TUKEMINEN
5 § JÄSENET
6 § JÄSENMAKSUT JA VELVOLLISUUDET
7 § EROAMINEN
8 § EROTTAMINEN
9 § YHDISTYKSEN TOIMIELIMET
10 § YHDISTYKSEN KOKOUS
11 § HALLITUS
12 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
13 § TOIMINTA- JA TILIVUOSI
14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
15 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN
16 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ


1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Helsingin Insinöörit HI ry ja kotipaikka Helsinki. Yhdistys toimii Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella.

2 § TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia
– jäsenistönsä ammatillisten, koulutuksellisten, yhteiskunnallisten, oikeudellisten, taloudellisten ynnä muiden yleisten etujen valvomisessa ja edistämisessä.
– jäsentensä työelämän ehtojen kehittämisessä.
– jäsentensä henkisen kehityksen edistämisessä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
– hankkii jäsenikseen mahdollisimman suuren osan alueensa jäsenkelpoisista.
– järjestää kokous-, neuvottelu-, kurssi-, esitelmä-, tiedotus- ja juhlatilaisuuksia, opintomatkoja sekä muuta vastaavaa valistustyötä.
– voi muodostaa jäsenistään paikkakunta-, ammattiala-, työpaikka- tai jäsenryhmäkohtaisia rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä ryhmiä tai yhdistyksiä.
– voi käyttää painostustoimenpiteitä.

3 § SIDOSJÄRJESTÖT

Yhdistys voi kuulua jäsenenä yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta edistäviin yhdistyksiin. Yhdistyksiin liittymisestä tai niistä eroamisista päättää hallituksen esityksestä yhdistyskokous ja asia on mainittava kokouskutsussa.

4 § TOIMINNAN TUKEMINEN

Yhdistys on toimintansa tukemiseksi oikeutettu ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä, arpajaisia sekä juhla- ja huvitilaisuuksia, harjoittamaan kustannus- ja julkaisutoimintaa sekä omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita. Yhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja.

5 § JÄSENET

Varsinaiset jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Suomen kansalainen, joka
– on suorittanut Suomessa teknillisessä oppilaitoksessa insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinnon tai ammattikorkeakoulussa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon tai omaa vastaavaksi katsottavan tutkinnon. Vastaavuuden määrittelee yhdistyksen hallitus kuultuaan asiantuntijoita.
– on saanut edellä mainittua korkeamman teknillisen koulutuksen.

Yhdistykseen voi varsinaiseksi jäseneksi liittyä muukin kuin Suomen kansalainen, joka
– täyttää koulutukseltaan Suomen kansalaiselle asetetun koulutusvaatimuksen.
– asuu Suomessa.

Ylemmät toimihenkilöt

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä harkinnan jälkeen jäsenyyden koulutusehtoa täyttämättömän ylemmän toimihenkilön, joka toimii teknisissä tehtävissä.

Yhdistysjäsen

Yhdistysjäseneksi voi liittyä yhdistys, jonka jäsenet täyttävät edellä esitetyt varsinaiselle jäsenelle tai ylemmälle toimihenkilölle asetetut jäsenyyskriteerit.
Yhdistysjäsenen henkilöjäsenet ovat myös Helsingin Insinöörit HI ry:n jäseniä, jos hallitus henkilöjäsenen jäseneksi hyväksyy. Hyväksytyt henkilöjäsenet merkitään suostumuksensa mukaisesti Helsingin Insinöörit HI ry:n jäsenrekisteriin samalla tavalla kuin varsinaiset jäsenet.

Opiskelijayhdistysjäsen

Insinööriopiskelijoiden yhdistys voi liittyä opiskelijayhdistysjäseneksi. Sen henkilöjäsenet voivat olla Helsingin Insinöörit HI ry:n opiskelijajäseniä. Yhdistyksen hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä hakemuksen perusteella.

Kunniapuheenjohtaja

Yhdistyksen kokous voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen puheenjohtajana erityisesti ansioituneen jäsenensä. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kutsumista tulee kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Kunniajäsen

Yhdistyksen kokous voi kutsua kunniajäseneksi hallituksen esityksestä yhdistyksen toiminnassa ansioituneita tai muulla tavoin yhdistyksen tarkoitusta edistäneitä tai teknillisellä alalla muuten ansioituneita henkilöitä.

Kantajäsen

Yhdistyksen kantajäseneksi pääsee jäsen, joka on eläkkeellä ja on vähintään kymmenen (10) viimeistä vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään suorittanut jäsenmaksunsa. Kantajäsenellä on varsinaisen jäsenen oikeudet.

Kannattajajäsen

Kannattajajäseneksi voivat liittyä hallituksen hyväksymät oikeuskelpoiset yhteisöt sekä yksityiset kansalaiset, jotka tahtovat tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa.

Jäsenoikeudet

Yhdistyksen jäsen säilyttää saavuttamansa jäsenoikeudet, ellei yhdistyslaki tai nämä säännöt anna oikeutta niiden muuttamiseen. Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Jäseneksi hyväksytyillä yhdistysjäsenten henkilöjäsenillä on samat jäsenoikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisilla jäsenillä. Opiskelijayhdistysjäsenten henkilöjäsenillä on oikeus osallistua HI:n opiskelijoille suunnattuun toimintaan. Heillä on lisäksi puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa.

6 § JÄSENMAKSUT JA VELVOLLISUUDET

Yhdistyksen vuotuisen jäsenmaksun suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous varsinaisille jäsenille ja kannattajajäsenille. Yhdistyksen hallitus voi sairauden, työttömyyden tai muun pakottavan syyn vuoksi anomuksesta vapauttaa jäsenen osittain tai kokonaan jäsenmaksun suorittamisesta.
Kunniapuheenjohtaja, kunnia- ja kantajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
Jäsenen on noudatettava yhdistyksen sääntöjä.
Opiskelijayhdistysjäseniltä eikä niiden henkilöjäseniltä peritä jäsenmaksua, mikäli muista järjestöjäsenyyksistä ei muuta johdu.

7 § EROAMINEN

Jäsen voi erota yhdistyksestä milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa sen tilikauden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut.

8 § EROTTAMINEN

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen
1) on jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa tai muutoin jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
3) ei enää täytä laissa tai säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisperuste.

Jos jäsen aiotaan erottaa muusta syystä kuin jäsenmaksun laiminlyömisen vuoksi, jäsenelle on varattava tilaisuus kirjallisesti tai kokouksessa suullisesti antaa selityksensä asiassa. Jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi. Kirjallinen valitus on jätettävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tietoonsa erottamispäätöksen. Jos yhdistyksen kokous, kuultuaan hallitusta ja erotettua sekä hankittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa selvitykset, hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti. Muussa tapauksessa erottamispäätös raukeaa. Jos jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksunsa yhden (1) vuoden ajan, katsotaan jäsen eronneeksi yhdistyksestä. Päätöksen tekee hallitus ja päätöksessä on mainittava peruste. Jäsen voi saattaa eroamiseksi katsomista koskevan päätöksen yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi siten kuin edellä jäsenen erottamisesta on määrätty.
Myös hallitus voi oikaista virheelliseksi todetun erottamispäätöksensä.

9 § YHDISTYKSEN TOIMIELIMET

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, toimeenpanevana elimenä toimii hallitus. Yhdistyksen hallitus voi perustaa eri toimintoja tai tehtäviä varten jaostoja, ryhmiä ja valiokuntia. Nämä toimivat hallituksen valvonnassa ja vastuulla.

10 § YHDISTYKSEN KOKOUS

Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous, syyskokous ja ylimääräinen kokous.

Kokouskieli

Yhdistyksen kokouksen, sen pöytäkirjan ja kokouskutsun kielenä on suomi. Jäsenellä on oikeus käyttää tulkkia. Tulkilla on tehtäväänsä liittyvä läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa. Tulkilla on vaitiolovelvollisuus kokouksessa tietoonsa saamistaan asioista.

Kokouskutsu

Kutsu yhdistyksen kokoukseen on julkaistava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta jäsenille jaettavassa lehdessä tai yhdistyksen toimialueelle tai jäsenistölle leviävässä lehdessä tai ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen jäsenille.

Äänivalta

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää. Jäsenellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan ennen kokousta, ei ole äänioikeutta kokouksessa.

Päätöksenteko

Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
Mahdollisista painostustoimenpiteistä päättää yhdistyksen kokous. Hallitus voi päättää painostustoimenpiteitä koskevan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen suorittamisesta ennen painostustoimenpiteitä päättävää yhdistyksen kokousta. Painostustoimenpiteitä, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevaa päätöstä on vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannatettava.

Läsnäolo- ja puheoikeus

Yhdistyksen kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus myös niillä hallituksen jäsenillä ja yhdistyksen toimihenkilöillä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä, ellei kokous toisin päätä. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden sitä pyytäville henkilöille.

Aloiteoikeus

Oikeus aloitteen tekemiseen yhdistyksen kokoukselle on yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä, näiden sääntöjen toisen (2) pykälän tarkoittamilla, jäsenistön muodostamilla ryhmillä ja yhdistyksillä sekä yhdistysjäsenellä ja opiskelijayhdistysjäsenellä. Aloite tehdään kirjallisena yhdistyksen hallitukselle vähintään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta. Hallitus esittää tehdyt aloitteet yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi. Hallituksen on ilmoitettava viimeisestä aloitteen jättöpäivästä viimeistään seitsemän (7) päivää ennen jättöpäivää jäsenille jaettavassa lehdessä tai yhdistyksen toimialueelle tai jäsenistölle leviävässä lehdessä tai ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen jäsenille.

Vuosikokous

Vuosikokous pidetään maalis-huhtikuussa hallituksen tarkemmin määräämänä aikana ja paikassa. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– valitaan kokouksen puheenjohtaja
– valitaan toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat
– esitetään hallituksen kertomus edelliseltä toimikaudelta, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Hallituksen kertomuksesta edelliseltä toimikaudelta käytetään nimitystä vuosikertomus.
– päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
– päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista
– valitaan tarvittaessa edustajat työmarkkinajärjestöjen kokouksiin.

Syyskokous

Syyskokous pidetään marras-joulukuussa hallituksen tarkemmin määräämänä aikana ja paikassa. Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– valitaan kokouksen puheenjohtaja
– valitaan toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat
– päätetään seuraavan vuoden jäsen- ja mahdollisista rahastoihin kerättävistä maksuista
– päätetään hallituksen sekä sen apuelinten jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista
– hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavaa kalenterivuotta varten
– valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja
– päätetään hallitukseen valittavien uusien jäsenten määrästä
– valitaan hallituksen uudet jäsenet
– valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varahenkilönsä
– päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista
– valitaan tarvittaessa edustajat työmarkkinajärjestöjen kokouksiin.

Yhdistyksen kokouksessa työjärjestyksestä päätetään hallituksen laatiman esityslistan pohjalta näiden sääntöjen määräykset huomioiden. Yhdistyksen vuosi- ja syyskokouksessa voidaan sääntöjen määräämästä järjestyksestä poiketen ottaa asia käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tai jäsen jättää siitä perustellun esityksen kokouksen alussa ja että erimielisyyden sattuessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä sitä kannattaa.

Ylimääräinen kokous

Hallitus kutsuu ylimääräisen kokouksen koolle niin halutessaan tai kun vähintään yksi sadasosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä nimetyn asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta pyytää. Myös yhdistyksen kokous voi päättää ylimääräisen kokouksen pitämisestä. Ylimääräinen kokous on pidettävä enintään kuukauden kuluttua pyynnön tultua hallituksen tietoon. Kutsun osalta on noudatettava näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä.

11 § HALLITUS

Yhdistyksen asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) jäsentä. Hallitus valitsee yhdistyksen sihteerin ja taloudenhoitajan. Sihteeri ja taloudenhoitaja voidaan ottaa myös hallituksen ulkopuolelta.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen muut jäsenet valitsee syyskokous kahdeksi (2) kalenterivuodeksi kerrallaan. Erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Valittaessa insinööriopiskelija hallitukseen, on hänen toimikautensa yksi (1) kalenterivuosi. Jos puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi valitulla on toimikautta muuna hallituksen jäsenenä jäljellä, valitsee syyskokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenen insinööriopiskelijoita edustavaa jäsentä lukuun ottamatta, on oltava yhdistyksen jäseniä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai hallituksen jäsenen erotessa kesken toimikauden tai ollessa muuten estynyt hoitamasta tointaan, voidaan vuosi- tai ylimääräisessä kokouksessa suorittaa täydennysvalinta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallituksen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) viikon kuluttua siitä, kun kokouksen koollekutsumista koskeva vaatimus on esitetty. Hallitus voi pitää järjestäytymiskokouksen toimintavuottaan edeltävän vuoden joulukuussa, kuitenkin viimeistään toimivuotensa tammikuun viidestoista (15) päivä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä osallistuu päätöksentekoon. Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Hallituksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen toimihenkilöillä, hallituksen ulkopuolelta valituilla sihteerillä ja taloudenhoitajalla, ellei hallitus toisin päätä. Hallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille.

Puheenjohtajan on annettava kokouskutsu suullisesti tai kirjallisesti hallituksen jäsenille siten kuin hallitus järjestäytymiskokouksessaan tai ohjesäännössään päättää.

Hallituksen tehtävänä on
– toimeenpanna yhdistyskokousten päätökset annettujen resurssien puitteissa.
– johtaa yhdistyksen toimintaa.
– kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niille esiteltävät asiat.
– asettaa tarpeelliseksi katsomiaan jaostoja, työryhmiä ja valiokuntia sekä vahvistaa niille toimintaohjeet.
– ottaa ja erottaa toimihenkilöt ja määrätä heille kuuluvat tehtävät ja valvoa heidän toimintaansa.
– hoitaa yhdistyksen taloutta ja varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia tilinpäätöksen tekemisestä määräaikana ja esittää se tilintarkastajien tarkastettavaksi.
– päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
– huolehtia jäsenhankinnasta ja hyväksyä uudet jäsenet.
– pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista.
– valvoa ja ohjata näiden sääntöjen toisessa (2) pykälässä tarkoitettujen jäsenten muodostamien ryhmien ja yhdistysten toimintaa.
– suorittaa sääntömääräiset ja muut tarpeelliseksi katsomansa toimenpiteet yhdistyksen tarkoituksen täyttämiseksi.

12 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin, tai hallituksen määräämän toimi- tai muun henkilön kanssa.

13 § TOIMINTA- JA TILIVUOSI

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Hallituksen on jätettävä tilit ja muut taloudenhoitoa koskevat asiakirjat tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on annettava tarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näihin sääntöihin voi yhdistyksen kokous tehdä muutoksia, jos muutosten puolesta annetaan vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Ehdotus sääntöjen muutoksista on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi kuukausi ja joista toisen tulee olla vuosi- tai syyskokous. Yhdistyksen vaalijärjestyksen ja ohjesäännöt vahvistaa yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.

15 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Esitys yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kolme (3) kuukautta ennen vuosi- tai syyskokousta. Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista toisen on oltava vuosi- tai syyskokous. Kokousten välillä on oltava vähintään yksi kuukausi. Päätös purkamisesta tulee voimaan jos kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistyksen purkauduttua on sen varat luovutettava yhdistyksen tarkoitusta vastaavalle oikeuskelpoiselle yhteisölle.

16 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

Noudatetaan yhdistyslain pakottavia määräyksiä. Muita osin noudatetaan näitä sääntöjä ja jos säännöissä ei ole määräyksiä noudatetaan yhdistyslakia.

Säännöt on hyväksytty vuosikokouksessa 27.4.2011.

css.php