Siirry sisältöön

Etsi sivustolta

Etusivulle
Insinööriliitto
  • en
    • Yleistä jäsenyydestä
      • Liity jäseneksi
      • Edunvalvonta
      • Jäsenedut
      • Osallistu toimintaan
      • Vartiosaaren huvila
      • Huvilan varauskalenteri
    • Tulevat tapahtumat
      • Kerro tapahtumaideasi
    • Kaikki ajankohtaiset
      • Insinöörikulma-podcast
      • Lehtiarkisto
    • Yleistietoa
      • Hallitus
      • Säännöt
      • Arvot ja strategia
      • Historia
  • Yhteystiedot
Liity jäseneksi
  • Etusivu
  • Jäsenelle
    • Liity jäseneksi
    • Edunvalvonta
    • Jäsenedut
    • Osallistu toimintaan
    • Vartiosaaren huvila
      • Huvilan varauskalenteri
  • Tapahtumat
    • Kerro tapahtumaideasi
  • Ajankohtaiset
    • Insinöörikulma-podcast
    • Lehtiarkisto
  • Yhdistys
    • Hallitus
    • Säännöt
    • Arvot ja strategia
    • Historia
  • Yhteystiedot
Insinööriliitto
  • Tietosuojaselosteet
  • Henkilötietojen käsittely

Ratavartijankatu 2 C, 6. krs
00520 Helsinki

toimisto@helins.fi p.040 150 3878
Yhdistys
Historia

Historia

HI:llä on kunniakas, jo yli sadan vuoden taakse ulottuva historia. Vuonna 1919 alkanut työ insinööriyden ja insinöörien työehtojen hyväksi on konkretisoitunut luottamukseksi, jota jäsenmäärän kasvu kuvastaa.

Helsingin Insinöörien historia on vahvasti kytköksissä Insinööriliiton syntyyn: liitto sai alkunsa, kun tamperelaiset insinöörit päättivät 5.4.1919 perustaa yhdistyksen nimeltään Tampereen Teknilliset ry. Yhdistyksen tehtävänä oli toimia Tampereen teknillisen opiston käyneiden yhdyssiteenä, avustaa heitä teollisuuden ja tekniikan kehityksen seuraamisessa ja valvoa jäsenten etua.

Pian syntyi kuitenkin ajatus Helsinkiin tarvittavasta alaosastosta: piti varmistaa suoremmat yhteydet päätöksentekijöihin. Helsingin Insinöörit HI ry perustettiin 6.11.1919. Viisitoistahenkinen perustajaporukka valitsi syntyneen yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Niilo Rauvalan.

HI:n perustamiskokouksessa 6.11.1919 laadittu jäsenluettelo.

Toiminnan painopiste oli aluksi ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä, koulutuksessa ja esitelmien pidossa. Samalla ajatuksena oli jo tuolloin tuoda oman ammattikunnan edustajat yhteen myös vapaa-ajalla ja luoda siten jäsenten yhteenkuuluvuutta.

Helsingin alaosastolla oli heti myös jäsenistön asioiden hoitoon liittyviä erityistehtäviä: vaikuttamistoimintaa valtionhallinnon ja Suomen teknillisen seuran STS ry:n suuntaan.

Sota-aika oli yhdistystoiminnassa hiljaiseloa ja yhdistystoiminnan painotus oli vahvasti ammatillis-aatteellisissa asioissa. Edunvalvontatyö ei vielä ollut keskitettyä, vaan keskeiseksi liiton tavoitteeksi nousi insinöörin arvonimen saaminen. Töitä insinöörin virallisen oppiarvon puolesta oli tehty jo vuosikymmeniä ja viimein 17.12.1943 annettu asetus vahvisti valtion teknillisistä oppilaitoksista valmistuneiden nimikkeet.

Asetuksen mukaan teknillisissä kouluissa suoritettiin teknikon ja teknillisissä opistoissa insinöörin tutkinto.

Insinööriliiton kotipaikka siirtyi vuoden 1946 sääntömuutoksella Tampereelta Helsinkiin: koska liitto toimi nyt koko Suomessa, se ei enää voinut olla nimeltään Tampereen Teknilliset ry. Samalla Insinööriliitto alkoi entistä enemmän ottaa roolia yhteiskuntavaikuttajana.

Syyskokouksessa 1990 palkittuja: Nykyinen HI:n pääsihteeri Mikko Wikstedt (vas.), Anne Marie Westerlund, Pekka Peltola, Eija Knuutila, Päivi Lepistö, Jukka Martikainen ja Jorma Sunell.

1960-luku oli yhteiskunnallisen muutoksen aikaa ja se näkyi myös Insinööriliitossa. Tekniikan merkitys yhteiskunnassa korostui ja insinöörien määrä lähti nopeaan kasvuun. Suomeen perustettiin yhdeksän uutta teknillistä opistoa. Tekniikan haittavaikutukset, esimerkiksi saasteet, nousivat julkiseen keskusteluun. Myös keskustelu insinöörityön eettisistä kysymyksistä vilkastui.

Helsingin Insinöörit oli noussut liiton suurimmaksi jäsenjärjestöksi, mikä toi mukanaan myös järjestöpoliittista valtaa. Työmarkkinatoimintaan osallistuminen keskustelutti, erityisesti opiskelijat halusivat lisätä aktiivista työmarkkinatoimintaa.

Liiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan: 1970-luvun alussa jäseniä oli noin 8 000. 10 000 jäsenen raja ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 1977.

1980-luvulla liitto sai ensimmäisen päätoimisen puheenjohtajansa, Matti Viljasen. HI sai puolestaan ensimmäisen kokopäiväisen työntekijänsä vuonna 1988 uuden asiamiehen aloittaessa tehtävässään.

HI:n puheenjohtajat

Niilo Rauvala 1919
Ins. Rekola 1921
Lauri Linnainmaa 1930
Väinö Valkamo 1931
J. Östman 1932–1933
Raf. Jarva 1934–1935
Kaarlo Urho 1947–1948
Eino Nurminen 1949
Esko Piutula 1949
Toivo Mutru 1950
Teuvo Särkijärvi 1951
Jaakko Liede 1952
Lauri Marttinen 1953–1954
Erkki Heikkonen 1955–1957
Aulis Lumme 1958
Lauri Marttinen 1959–1963
Sakari Salminen 1964–1967
Arvo Ritmala 1968–1969
Rauno Rajaniemi 1970–1971
Esa Kokka 1972–1974
Matti Öhman 1975–1977
Heikki Silván 1978–1984
Risto Koskipuro 1985–1986
Age Forsström 1987
Maijaliisa Mäkinen 1988
Pentti Strand 1989
Jukka Honka 1990
Teuvo Peltoniemi 1991–1992
Pentti Strand 1993–1994
Mikko Wikstedt 1995
Taina Kärki 1996–1997
Tuula Avonius 1998
Erkki Mattila 1999–2000
Tuula Alho 2001
Petri Varpanen 2002–2003
Esa Kokka 2004–2006
Pekka Laakso 2007–2011
Arto Isomäki 2012–2013
Samu Salo 2014–2016
Lasse Laurikainen 2016–2023
Henna Lautala 2024–

Lataa tästä pidempi versio Insinööriliiton ja HI:n historiasta.

Ladattava-historiikki.pdf

Lataa

Historiateksti perustuu historiantutkija Sampsa Kaatajan teokseen Takamailta tekniikan kehityksen kärkeen. Koko teos on ladattavissa luettavaksi tästä linkistä.

    • Hallitus
    • Säännöt
    • Arvot ja strategia
    • Historia

Ratavartijankatu 2 C, 6. krs
00520 Helsinki

toimisto@helins.fi 040 150 3878
  • Jäsenelle
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset
  • Yhdistys
  • Yhteystiedot
Ota yhteyttä
Helsingin Insinöörit 2025
  • Tietosuojaselosteet
  • Henkilötietojen käsittely
  • Evästeet
Insinööriliitto