Helsingin Insinöörien jäsenet pääsivät 1.6.2021 nauttimaan kesäisestä päivästä ja Töölön historiasta kävelykierroksella, jonka oppaana toimi Tuula Pohjalainen. Kierroksen aikana tutustuttiin valokuvaaja Signe Branderin ottamiin valokuviin ja verrattiin, miten Töölö on muuttunut 1900-luvun alun jälkeen. Signe Brander oli itseoppinut valokuvaaja, joka palkattiin vuonna 1907 kuvaamaan katoavaa Helsinkiä. Lars Sonckin ja Gustaf Nyströmin suunnittelema Töölön asemakaava oli hyväksytty edellisenä vuonna, joten Signe ehti ikuistaa kuviinsa esimerkiksi eduskuntatalon paikalla olleita puutaloja, Töölönlahdella liikkuneen jäätelömyyjän sekä hiljalleen rakentuvan kansallismuseon.
Hakasalmen huvilalta alkaneen kierroksen aikana selvisi, miten vielä 1800-luvulla Töölön kohdalla kartassa luki ödemark eli erämaa. Alueella oli lähinnä huvilatontteja ja entiset huvilat, kuten Arkadia, Savila ja Hesperia, elävät nykyään Töölön alueen kadunnimissä. Vanhojen huviloiden lisäksi Töölön katujen nimistä löytyy kuuluisia suomalaisia sekä mytologiaa. Kierroksen aikana kuultiin, miten Töölö rakentui pala palalta, ja miten Museokatu oli aikanaan rakennetun Helsingin raja. Kallioista Etu-Töölöä kutsuttiin aluksi myös Kampin kallioiksi. Kallioinen maaperä toi rakentamiseen haasteita ja korkealla kallioilla sijaitseva Apollonkadun alue rakennettiin tästä syystä viimeisenä.
Artikkelikuva (kuva 1) on otettu Hakasalmen huvilalta, joka tunnettiin aikanaan myös Karamzininhuvilana. Huvila oli yhteiskunnallisen vaikuttajan Aurora Karamzinin koti hänen kuolemaansa saakka ja vuodesta 1902 alkaen huvila on toiminut museona. Signe Branderin ensimmäinen valokuvanäyttely järjestettiin täällä.
Toisessa kuvassa mäen päällä näkyy Kristuskyrkan, jonka edestä aukeavan näkymän sanotaan muistuttavan Tukholmaa. Kirkon edustalla onkin kuvattu esimerkiksi Ganes-elokuvan Tukholmaan sijoittuva kohtaus.
Kolmannessa kuvassa näkyvä punatiilinen rakennus on Lars Sonckin suunnittelema ja siinä toimi Pohjoismaiden ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus. Rakennuksesta toimii edelleen puhelinkeskus ja sieltä löytyy myös puhelinmuseo.
Neljännessä ja viidennessä kuvassa näkymiä Lars Sonckin-korttelin sisäpihasta, kuudennessa kuvassa puolestaan näkymä korttelin Eteläisen Hesperiankadun puoleisesta julkisivusta. Kortteli ei ollut Sonckin piirtämä, mutta taloissa toteutuu Sonckin näkemys muurimaisesta julkisivusta sekä usean taloyhtiön jakamasta avoimesta ja valoisasta yhteispihasta.
Teksti ja kuvat: Petra Rautio