Kiinan Wuhanista alkanutta koronavirusepidemiaa seurattiin suomalaisissa kodeissa tammi-helmikuussa 2020 mielenkiintoisena ulkomaanuutisena. Maaliskuun puolessavälissä 2020 koronaviruspandemiasta tuli äkisti suomalaisen työelämän suuri muutostekijä, kun toimistotyöpaikkojen insinöörit komennettiin etätöihin, ns. koronteeniin, eli erilleen työpaikalta kotikonttorille koronaviruskaranteeniin.
Etätöihin joutuivat nyt nekin, jotka olivat sitä aiemmin vastustaneet, tai jotka eivät olleet sitä vielä edes kokeilleetkaan. Etätyövälineissä VPN-yhteydet, kokousohjelmat Teams, Skype tai Zoom sekä kaiutinmikrofonit tulivat nyt viimeistään tutuiksi, ja käytännön kokeeseen niilläkin, jotka etätöitä olivat aiemmin vältelleet. Etätöihin skeptisesti suhtautuneet esimiehet joutuivat taipumaan.
Tänä keväänä edistykselliset työpaikat, joissa etätöiden valmiuksia oli jo takavuosina luotu teknisine valmiuksineen, pelisääntöineen, esimiesten valmennuksineen yms. keinoilla, saivat tässä kriisissä etulyöntiaseman. Elämä palkitsee ennakolta valmistautuneet ja uusia työskentelytapoja avoimin mielin omaksuneet.
Toiseen totiseen testiin näissä pakollisissa muutaman kuukauden etätöissä joutuvat insinöörityöpaikoilla lähiesimiestyö ja ihmisten johtaminen. Nyt viimeistään paljastuvat työpaikkojen vanhakantaiset mikromanageeraavat esimiehet, jotka eivät aidosti luota alaistensa itseohjautuvuuteen ja vastuunkantamiseen etätyössä. Toimistollakaan ei seistä selän takana työtä valvomassa, ja vielä mahdottomampaa se on kotikonttorin olohuoneissa ja keittiöissä.
Luottamukseen kykenemätön esimies kokee etätyön uhkaksi itselleen ja asemalleen, ja hän saattaa ehkä aiheellisestikin kysyä, mihin minua tarvitaan. Ehkä työelämässä todella tarvitaankin vähemmän sellaisia esimiehiä tai päälliköitä, joilla on vaikeuksia luottaa alaisiinsa. Jos yrityksen tavoitteet ja työntekijöiden roolijaot ovat riittävän selviä, sujuvat etätyötkin, koska kaikille on täysin selvää, mitä kunkin tehtäviin kuuluu. Jos näissä on epäselvyyttä, vaarantuu tuloksenteko etätöissä tai ilman.
Vaikka johtamisessa aina korostuu luottamus, ei etätyö saa merkitä yhteydenpidon laiminlyöntiä alaisiin. Taitavat esimiehet ymmärtävät, että koronavirusepidemian poikkeustilanteessa, jossa normaali toimistotyön yhteisöllisyys ei enää toimi kahvitauoilla tai satunnaisissa käytäväkohtaamisissa, tarvitaan lisääntyneitä yksilöllisiä yhteyksiä. Nyt kannattaa entistä useammin kaivaa taskusta esiin vanhanaikaisesti matkapuhelin ja soittaa, keskustella ja huomioida jokaista. Esimies, joka ei itse ota yhteyttä, voi tarvita ajankohtaistilannetta käsittelevän puhelun omalta alaiseltaan.
Näinä viikkoina toimistojen automaattikahvien asemesta nautitaan kotikonttorilla suodatettua tarjouskahvia. Tätä kokemusta voidaan virittää yhteisöllisemmäksi etätyökahveilla, jolloin etätyökokouksen äärelle tullaan yhdessä kahvikupin kanssa sopivan pienen työtiimin kanssa.
Koronteeni pakotti jo työyhteisöt opiskelemaan etätöitä, ja samalle se haastaa insinööritoimistojen esimiehet entistä parempaan johtamiseen. Paremmat työpaikat nousevat tästäkin kriisistä entistä vahvempina. Miten on asianlaita omalla työpaikallani?
Helsingissä 16.4.2020
Luottoukko