Tekoäly muuttaa maailmaa

Tulevaisuudentutkija Risto Linturin (kuvassa) mukaan tekoäly mullistaa oppimisen, tietämisen ja havaitsemisen. Se muuttaa myös työmme ja vapaa-aikamme.

Kaikki kunnia nykyisille insinöörinpapereille. Tutkinnon suorittanut on päässyt oppilaitokseen, ahkeroinut siellä vuosia, osoittanut osaamistaan ja tehnyt vielä lopputyönkin.

Tulevaisuudessa, kenties muutaman vuosikymmenen päästä, insinööriksi opiskellaan kuitenkin hyvin eri tavalla:  

”Oppiminen ja valmistautuminen eri ammatteihin ja tehtäviin tapahtuu tekoälyn avustuksella simulaattoreissa, Oppiminen on hyvin tehokasta, koska simulaattoreissa pääsee koko ajan kokeilemaan ja harjoittelemaan taitojaan”, Linturi kertoo.

Perinteisiä oppilaitoksia ei enää tarvita. Oppiminen demokratisoituu, kun kuka tahansa ja missä päin maailmaa tahansa pääsee helposti tiedon äärelle. Myös osaaminen osoitetaan tekoälylle, joka antaa tarvittavat luvat ja diplomit.

”Muutos ei tietenkään tule olemaan ihan yksinkertainen. Arvovaltaiset vanhat instituutiot haluavat varmasti pitää kiinni asemistaan.”

Risto Linturi on visioinut tulevaisuuden oppimista ja muita tekoälyn mahdollisuuksia myös Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemässään julkaisussa Kohti parempaa tulevaisuutta!: teknologian mahdollisuudet ja uhat kestävän kehityksen edistämisessä.

Mikä on tuo outo tuoksu? 

Tulevaisuudessa tekoäly tukee myös yleisesti havaitsemista ja tietämistä. Tässäkin tapauksessa tekoälyn avulla päästään luotettavan tiedon äärelle ilman turhia välikäsiä.

”Suunta on kohti itse mitattua ja joukkoistettua AI-tietoa. Ihmiset käyttävät selvitystehtävissään älypuhelimien mittalaitteita ja tekoäly auttaa tunnistamaan hahmoja, materiaaleja ja tilanteita näiden havaintojen avulla.” 

Monimutkaisetkin mittalaitteet kuten DNA-lukijat ja materiaalitutkat muuttuvat tavallisiksi. Konenäkö tulkitsee kanssaihmisten ilmeet tai vaikkapa sienten myrkyllisyydet. Biotekninen analyysi saattaa kertoa, miltä alueilta ravinto on peräisin. Se voi paljastaa myös mitä yhdisteitä naapurin Reinon hengityksessä on.

Havainnot kertyvät joukkoistettuina yhteisiin tietokantoihin, joissa tekoäly tekee niistä yhteenvetoja tai päätelmiä. Jokainen voi saada lähes suoria havaintoja haluamistaan paikoista. Käyttöön tulee myös sovelluksia, joilta voi kysyä tietoja ja neuvoja kuhunkin omakohtaiseen tarpeeseen. 

Uusi tieto on yksilöllisen kiinnostuksen mukaan paikallista ja yhdisteltyä. Tekoäly esimerkiksi yhdistää siihen automaattisesti uudet tutkimusjulkaisut. 

”Joukkoistus ja tekoäly karsii väärän ja harhaanjohtavan tiedon. Laajasti heikkotasoiset palvelut eivät yleisty, koska niistä ei ole käyttäjilleen hyötyä.”

Ihmisen tervettä järkeä tarvitaan

Lisäksi tulevat tietenkin tekoälyn ja automatisoitujen robottien vaikutukset työhön ja vapaa-aikaan – ylipäätään elämäämme.

Linturi visioi, että tulevaisuudessa robottien ja tekoälyn edullisia palveluita on tarjolla kaikkialla ja niitä käytetään rutiininomaisesti. Tavarat valmistetaan yksilöllisiin mittoihin ja ne kuljetetaan kotiin. Robotit siivoavat, kuljettavat roskat ja valmistavat yksilöllisesti ruoan. Tekoäly kertoo tarinoita ja luo virtuaalisia maailmoja, toimii digitaalisena suojelusenkelinä, kotiopettajana sekä perhelääkärinä. 

Köyhyys vähenee, kun massiivinen teollinen automaatio korvautuu hajautetulla robotiikalla, joka voidaan valjastaa tuotannon käyttöön paikasta riippumatta. Tehtaiden liukuhihnat katoavat, kun robotit liikkuvat. Tekoälyn avustuksella vaikeista asiantuntijatehtävistä selvitään missä vain. Kielimuuritkin katoavat.  

Tulevaisuudessa ihmisten työ liittyy paljolti inhimillisten merkitysten käsittelemiseen ja palvelujen tarjoamiseen toisille ihmisille. 

”Lisäksi, koska koneita valtavasti joka puolella, näiden korjaamisessa riittää paljon töitä.”

Ihmisiä tarvitaan tietenkin myös yksittäisten tai laajempienkin ongelmien havaitsemiseen sekä ylipäätään päämäärien asettamiseen, johtajana toimimiseen. 

Robotit lukevat ehkä emootioita. Linturin visiossa niiltä puuttuu kuitenkin edelleen inhimillisten merkitysten taju, se yleinen älykkyys, jota monet kutsuvat terveeksi järjeksi.

Helsingin insinöörit kertoi tammikuussa Risto Linturin visioista tulevaisuuden energiaomavaraisista kaupungeista sekä yksilöllisestä ruuasta.


Energiaa tuotetaan kaikkialla ympärillämme

Kun maailma muuttuu, niin monet vanhat totuudet eivät enää päde. Tämä näkyy esimerkiksi tulevaisuuden hajautetussa energiatuotannossa, missä nopeus ja joustavuus on tärkeämpää kuin hyötysuhde.

Tulevaisuudessa energiaa ei valmisteta enää keskitetysti suurissa yksiköissä ja kuljeteta pitkiä matkoja, vaan sitä tehdään joka puolella ympärillämme. Paikallisesti tuotettu uusiutuva energia muuttuu keskitetysti tuotettua ja jaettua energiaa edullisemmaksi

”Kaikkiin pintarakenteisiin integroidaan jo valmistusvaiheessa aurinkoenergiakalvoja. Leijaenergia eli leijuvat tuuliturbiinit, laskee puolestaan tuulienergian kustannuksia”, Linturi kuvailee. 

Aurinko- ja tuulienergiaa kannattaa hetkittäin tuottaa yli tarpeen. Ylimääräinen energia varastoidaan vuorokausitasolla akkuihin ja pidemmäksi ajaksi siitä kannattaa heikollakin hyötysuhteella valmistaa synteettisiä polttoaineita.

”Insinöörien kannattaa irrottautua heille opetetusta hyötysuhdetta korostavasta ajattelusta. Tulevaisuudessa paljon tärkeämpää on nopeus ja joustavuus, millä järjestelmät reagoivat saatavilla oleviin resursseihin.”

Linturi visioi Kohti parempaa tulevaisuutta!: teknologian mahdollisuudet ja uhat kestävän kehityksen edistämisessä -julkaisussaan,että prosessien sähköistyminen ja energiatuotannon hajautuminen vähentävät myös teollisen tuotannon mittakaavaetujen merkitystä.

”Kehitys suosii haja-asutusalueita, jotka kykenevät vastaamaan kaupunkeja paremmin paikallisen aurinkoenergian tuotannon pinta-alatarpeisiin. Syrjäseutujen modernisointi on halvempaa, kun energiansaanti ei riipu enää keskitetyistä jakeluinfrastruktuureista.”


Teksti: Matti Välimäki

css.php