Työmarkkinajaos hioi toimintamallejaan

HELSINGIN INSINÖÖRIEN TYÖMARKKINAJAOS kokoontui lauantaina 13.1. eräänlaiseen miniseminaariin suunnittelemaan alkaneen vuoden toimintaa. Tavoitteena on saada entistä useampi työpaikkansa luottamusmiehenä tai muussa luottamustehtävässä toimiva yhdistyksen jäsen osallistumaan jaoksen toimintaan aktiivisesti, ajatusten vaihto ja vertaistuki kun antavat aina uutta virtaa omaan edunvalvontatyöhön.

Alkanut vuosi ei tarjoa työpaikoille seesteistä hiljaiseloa, siitä pitävät hallituksen kaavailemat työmarkkinauudistukset eli esitykset työehtojen ja sosiaaliturvan heikennyksiksi huolen. Siksi on tärkeää, että eri organisaatioissa jäsenten etuja valvovat ”luotot” kuulevat, miten asioita eri taloissa hoidetaan.

– Meidän kokouksissamme on jo vakiintuneena tapana kuulla ensin jonkun edunvalvontaa työkseen hoitavan asiantuntijan ajankohtainen tilannekatsaus, ja käydä sitten niin sanottu yrityskierros, jossa kuullaan toisten kokemuksista, yrityssalaisuuksia tietenkään paljastamatta. Näyttää siltä, että tästä jaoksen aktiivit haluavat pitää kiinni, kertoo työmarkkinajaoksen vetäjä, HI:n hallituksen jäsen Ilpo Hall.

Tarkoituksena on jaoksen kautta viestiä myös muulle jäsenkunnalle edunvalvontatyön arjesta työpaikkatasolla. Lisäksi luvassa on arvatenkin lennokkaita kuvauksia työmarkkinoiden todellisuudesta HI:n Työmarkkinablogin muodossa.

TARKKUUTTA LUOTTAMUSTOIMISILTA VAADITAAN etenkin tilanteessa, jossa työehtosopimuksen (TES) yleissitovuus purkautuu ja tilalle aletaan tarjota yrityskohtaisia sopimuksia. Hall toivoisi, että yrityskohtaisille sopimuksille saataisiin jonkinlainen pohjamalli. Muuten sopimusten tekeminen vie kohtuuttomasti aikaa – herättäen siis kysymyksen, miksi toimiva neuvottelumalli ylipäätään pitää romuttaa.

Mutta kun mikään ei takaa, että yrityksissä riittää osaaminen lainmukaisten sopimusten laatimiseen, on työntekijäpuolella syytä paneutua ehdotuksiin huolellisesti, liiton ja neuvottelujärjestön ammattilaisiin tukeutuen.

Insinööriliiton puolesta työehtoneuvotteluja johtavan YTN:n uutena neuvottelupäällikkönä on kuluvan vuoden alusta aloittanut IL:n Petteri Oksan jälkeen Tekniikan Akateemisten (TEK) Teemu Hankamäki, joka aiemmin toimi YTN:n puheenjohtajana. Neuvottelujärjestön puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden puolestaan toimii IL:n puheenjohtajan toimensa ohella Samu Salo.

SUORASTAAN VERET SEISAUTTAVAA tietoa alakohtaisten sopimusten merkityksestä palkankorotuksille tarjosi Salon pitämä ajankohtaiskatsaus. 2000-luvun alusta lukien insinöörien mediaanipalkat ovat nousseet nimenomaan sopimuskorotuksilla, eivät henkilökohtaisesti neuvotellen.

Tiivistetysti asian voi todeta näin:

• Työnantajan TES-perusteisesti jakamat erät mukaan lukien sopimuskorotusten summa vuosina 2000-2023 on ollut 43,78 %.

• Palkan määrä on noussut lähes 1 600 € (2 670,42 € > 4 267,72 € korkoa korolle laskettuna).

• Tämän päälle tullut mediaanin nousu eli henkilökohtaisten korotusten vaikutus lasketaan joissakin kymmenissä euroissa (33 € vuoden 2022 lopussa).

Luvut näyttävät kollektiivisten sopimusten voiman varsin kiistattomasti. Niitä kannattaa siis puolustaa, mikä puolestaan vaatii järjestöllisen valmiuden kohottamista.

VIIMEAIKAISET KYSELYT NÄYTTÄVÄT, että järjestöllisille toimille on kannatusta. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden taannoinen kysely osoitti, että yli puolet suomalaisista hyväksyy ammattiliittojen poliittiset lakot.

Varsin odotetusti poliittislle lakoille on eniten kannatusta SAK:laisten liittojen jäsenten keskuudessa, mutta myös akavalaisiin liittoihin kuuluvista vastaajista 57 % antaa lakoille hyväksyntänsä.

Alle 40-vuotiaiden keskuudessa hyväksyntä lakoille on laajempaa kuin vanhemmissa ikäryhmissä.

Liittopuheenjohtaja Salo muistutti katsauksessaan seminaariyleisöä myös työttömyysturvan heikennyksistä, joista osa on jo tullut voimaan vuoden alusta lukien. Pahempaa on kuitenkin vielä tulossa. Siksi Salo päätti esityksensä puhuttelevaan diaan.