Perusoikeudet uhattuina

HALLITUS KEVENTÄÄ HYVÄTULOISTEN verotusta. Sitä moni ehkä kiittelee, mutta harva tulee ajatelleeksi, mitä tarjolla on työelämän kannalta: perusoikeuksiin kajoamista.

Ajatus nousi esiin Akavan johtavan asiantuntijan Hannele Fremerin valottaessa HI:n työmarkkinajaoksen aktiiveille työ- ja elinkeinoministeriön työrauhalainsäädäntöä pohtineen työryhmän työtä.

Fremer on huomauttanut jo blogissaan Akavan sivuilla, että kollektiivisen sopimustoiminnan perusteita, oikeutta tehdä työehtosopimuksia ja ryhtyä työtaisteutoimenpiteisiin, suojataan perus- ja ihmisoikeuksina. Myös HI:n luottamusväelle puhuessaan hän viittasi kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksiin, joiden kanssa hallituksen kaavailut ovat ristiriidassa.

Perusoikeuksien rajoituksista on säädettävä lailla ja lisäksi rajoitusten tulee olla tarkkarajaisia, riittävän täsmällisesti määriteltyjä ja niille tulee olla painava yhteiskunnallinen peruste.

Hallituksen linjauksissa sen sijaan sanamuodot aiheuttavat tulkintavaikeuksia. Kun hallitus haluaa rajoittaa esimerkiksi ”suhteettomia” myötätuntotaisteluita eli tukilakkoja, kuka määrittelee suhteettomuuden? Entä millaiset seuraukset olisivat ”epäsuhtaisia” ”tavoiteltavaan päämäärään” nähden?

Myös kaavailut tiukentaa seuraamuksia laittomista lakoista, joihin kuuluu esimerkiksi työntekijälle tuleva velvoite maksaa 200 euron hyvityssakko laittomaksi todetun lakon jatkamisesta, ovat ongelmallisia. Epäselvää on, mikä taho hyvityssakon määräisi ja miten työntekijä voisi hakea tähän päätökseen muutosta. Työntekijän oikeusturvan kannalta nämä ovat tärkeitä asioita.

PAIKALLISEN SOPIMISEN LISÄÄMINEN voi sekin äkkiseltään tuntua monen mielestä hyvältä. Mutta entä kysymys siitä, kuka voi edustaa ja ketä, kun paikallisesti pitäisi sopia mistä vain asioista? Sitä kyseli erään ison yrityksen luottamusvaltuutettu alalta, jonka ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimusta.

– Miten minä voisin olla mukana edustamassa henkilöä, joka ei ole liiton jäsen, ei ole äänestänyt minua luottamustehtävääni, ja on pahimmassa tapauksessa esimieheni, ihmetteli työmarkkinajaoksen aktiivi.

– Henkilöstöedustajan asema on todella keskeinen kysymys, joka pitää ratkaista, kun paikallisen sopimisen laajentamisesta puhutaan, Fremer huomautti.

TYÖRAUHATYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYN HANKALUUTTA lisäsi myös hallitusohjelmakirjausten yksityiskohtaisuus. Työryhmässä olisi ollut tarpeen käsitellä laajasti erilaisia vaihtoehtoja työrauhan parantamiseksi.

Työryhmässä oli työntekijäpuolen edustus Akavan lisäksi SAK:sta ja STTK:sta. Työnantajapuolta edustivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, valtio ja kirkko.

Fremerin alustus herätti työmarkkinajaoksessa paljon pohdintaa. Mitä sitten tapahtuu, jos kansainvälisetkin sopimukset saavat rytinässä kyytiä? Tätä kyseli eräs jaoksen aktiiveista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaa lakiehdotusta käsitellessään kantaa työrauhasäännösten perustuslainmukaisuuteen ja kansainvälisten sopimusten huomioimiseen. Aika siis näyttää, mitä esityksistä seuraa – kysyjän oman arvion mukaan ei välttämättä kovin hyvää:

– Kyllähän tästä tulee ihan tajutonta piirileikkiä, hän itse ennusti.