Jos mietit, hae nyt

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUKINNON KESKEISIÄ tavoitteita on antaa suorittajalleen valmiuksia työelämän kehittämiseen. Usein tutkinnon voi tehdä suoraan omaa työpaikkaa hyödyttävänä projektina, nimenomaan työn ohessa.

– Työkuormaa ei kannata pelätä, ei se vie kaikkea aikaa perheeltä tai käy liian raskaaksi, kannusti itse parhaillaan YAMK-tutkintoa Metropolian Älykkään teollisuuden tutkinto-ohjelmaan tekevä, Helsingin Insinöörien jäsen Mari Lipponen.

Lipponen oli saapunut HI:n jäsenilleen järjestämään YAMK-tutkinnon esittelytilaisuuteen yhdessä Emilia Pekkasen kanssa. Pekkanen ja Lipponen aloittivat YAMK-opinnot yhtä aikaa viime syksynä. AMK-insinööreiksi molemmat ovat valmistuneet bio- ja elintarviketekniikasta, mutta työskentelevät eri aloilla, toinen lääketeollisuudessa, toinen alkoholialalla.

Molemmat olivat myös paikalla viime vuoden kevään vastaavassa tilaisuudessa, ja innostuivat silloin mahdollisuudesta kehittää omaa osaamistaan.

– Olin sitä vähän miettinyt, ja kyllä tuo Vartevan Jarno oli puheissaan niin vakuuttava, että päätin hakea mukaan, Lipponen nauroi.

Metropolian yliopettaja Jarno Varteva on Älykkään teollisuuden vastuuopettaja. Älykkääseen teollisuuteen ylemmän AMK-tutkinnon voi tehdä varsin monella eri taustatutkinnolla: sähkö- ja automaatiotekniikan, energia- ja ympäristötekniikan, bio- ja kemiantekniikan tai esimerkiksi konetekniikan tutkinnoilla. Viime kädessä oman hakukelpoisuutensa voi selvittää kysymällä, vaikkapa suoraan Vartevalta itseltään.

Esittelytilaisuudessa Varteva korosti YAMK-opintojen joustavuutta ja opiskelijalle tarjottavaa tukea. Vaikka opintojen suorittamisen tavoiteaika on noin 1,5 vuotta, lisäaikaa saa, jos esimerkiksi työtilanne sitä vaatii. Aihettakin voi vaihtaa, jos käykin niin, että suunniteltu projekti kaatuu tai työpaikka vaihtuu. Ja vaikka läsnäolo lähiopetuksessa on suotavaa, paljon voi hoitaa myös etäyhteydellä.

OPISKELIJOIDEN ERILAISET TAUSTAT ja vastavuoroiset työpaikkavierailut ovat Lipposen ja Pekkasen mielestä tuoneet oivallisen lisän opintoihin, kun on omin silmin päässyt näkemään, miten tiettyjä ongelmia on ratkottu toisella alalla, erilaisessa organisaatiossa. Myös opintososiaaliset edut olivat iloinen yllätys: opiskelijakortilla saatavat alennukset ovat olleet tervetulleita myös työssäkäyvälle aikuiselle opiskelijalle. Insinööriliiton jäsenmaksuunkin voi hakea alennusta opintojen ajaksi.

Tutkinnon suorittaminen on käytännöllisesti katsoen ilmaista, ainoa pakollinen kustannus on Kelalle maksettava YTHS-maksu eli korkeakouluopiskelijan terveydenhuoltomaksu. Sen suuruus ei päätä huimaa: tänä vuonna maksu on 36,80 € lukukaudessa. Maksu tosin pitää muistaa maksaa oma-aloitteisesti, siitä ei tule erillistä laskua.

Helsingin Insinöörien järjestämään tilaisuuteen saattoi tällä kertaa osallistua HI:n toimistolla Pasilassa tai vaihtoehtoisesti etäyhteydellä. Valtaosa nyt mukana olleista seurasi tilaisuutta Teamsin välityksellä.

Yliopettaja Varteva kiitti HI:tä siitä, että yhdistys pitää edunvalvonnan ohella esillä myös koulutuksen merkitystä. Parasta mainosta ylemmän AMK-tutkinnon suorittamiselle olivat kuitenkin innostuneet opiskelijat Mari Lipponen ja Emilia Pekkanen.

– Jos miettii, hakisiko YAMK-tutkintoon vai ei, kannattaa hakea. Ja jos vuodet töissä alkavat liikaa muistuttaa toisiaan, kannattaa lähteä opiskelemaan, totesi Lipponen napakasti.

YAMK-tutkinnosta voi lukea lisää Metropilian sivuilta, Älykkään teollisuuden osalta täältä. Haku alkaa 13.3.2024 klo 8 ja päättyy 27.3.2024 klo 15. Lisätietoja voi kysyä myös suoraan yliopettaja Jarno Vartevalta, Jarno.Varteva[at]metropolia.fi.