Olut virtaa vähällä väellä

OLUT LIENEE SE mitä suomalaisille ensimmäiseksi tulee mieleen nimestä Sinebrychoff – tai no, sanotaan vaan reilusti KOFF. Näin siitäkin huolimatta, että Keravan pelloille rakennettu iso tehdas on paitsi olutpanimo, myös Suomen suurin virvoitusjuomien valmistaja. Keravalla yritys on toiminut vuodesta 1992. Sitä ennen mallas tuoksui eteläisessä Helsingissä panimon sijaitessa Bulevardin päässä Hietalahden torin kupeessa.

Helsingin Insinöörien jäsenilleen järjestämä tutustumisvierailu Sinebrychoffille antoi hyvän kuvan siitä, miten Pohjoismaiden vanhimman panimon toiminta on vuodesta 1819 lähtien tähän päivään kehittynyt. Isäntänä vierailulla oli tuore HI:n hallituksen jäsen, yhdistyksen työmarkkinajaoksessa jo pitkään vaikuttanut, Sinebrychoffin ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu Harry Berg. Palkkansa Berg ansaitsee panimomestarin roolissa, ja kun työuraa Koffilla on kaikkiaan kertynyt pian 40 vuotta, ei isännän asiantuntijuutta tarvinnut epäillä.

Opiskelijat, joille oli varattu tilaisuuteen oma kiintiönsä, pääsivät vierailulla tutustumaan yritykseen potentiaalisena kesätyöpaikkana. Tulevaisuutta ajatellen kannattaa varmaan vakavasti miettiä, että kesätyönä voisi tehdä muutakin kuin juuri omiin opintoihin liittyviä hommia – kun iso talo tulee tutuksi joltain kantilta, talon sisältä voi aueta monenlaisia mahdollisuuksia. Sinebrychoffin kesätyöhaku on avoinna 13.1.‒16.2. Yhtiö tarjoaa myös opintoihin liittyviä työharjoittelupaikkoja.

Metropolia AMK:ssa bio- ja kemiantekniikkaa opiskeleva Alfons Mikkanen innostui ajatuksesta hakea kesätöitä Koffilta.

– Aion kyllä ehdottomasti selvittää, mitä täällä pääsisi tekemään, Mikkanen sanoi.

Kun kierroksella tuli vastaan kuvia legendaarisista Sinebrychoffin panimohevosista, jotkut opiskelijavieraista intoutuivat miettimään, olisiko juomayhtiöllä tarjota töitä pollejen parissa. Silloin työpaikka olisi vanhan tehtaan maisemissa, Koffin jämerät jyllantilaiset kun pitävät majaansa tallissa Bulevardilla.

SINEBRYCHOFF ON NYKYÄÄN osa tanskalaista Carlsberg-konsernia. Kansainvälisyys on tuonut toimintaan omat vivahteensa, kertoo Harry Berg. Jotkin maailmanlaajuisesti perustellut tavoitteet saattavat Suomessa tuntua hieman turhilta, kuten voimakkaat panostukset vedensäästöön. Ympäristöasiat ovat kuitenkin yhtiössä tärkeässä roolissa, ja työ toiminnan hiilijalanjäljen pienentämiseksi on jo kantanut hedelmää, Keravan tehdas on hiilineutraali panimo.

Itse juomien valmistus ei suinkaan ole arvoketjun hiilipäästöjen pahis, päin vastoin. Vuonna 2019 valmistuksen osuus hiilipäästöistä oli vaivaiset viisi prosenttia. Eniten hiilipäästöjä tuottavat pakkaukset, peräti 50 % kokonaispäästöistä. Juomien viilentäminen ravintoloissa ja kaupoissa vie tätä nykyä selvästi aiempaa vähemmän energiaa, mikä on pienentänyt hiilijalanjälkeä reilusti, mutta loppukäyttäjän roolissakin asiaan voi vaikuttaa. Omia juhannusjuomia ei kannata ensin jäähdyttää kotona jääkaapissa ja siirtää sitten autoon lämpenemään, jolloin jäähdytystä tarvitaan kahteen kertaan, muistutti Berg.

Carlsberg on kooltaan maailman suurimpia panimokonserneja. Sinebrychoff on reilun 300 miljoonan litran tuotannollaan ja noin 600:lla työntekijällään varsin pieni osa kokonaisuutta: konsernitasolla juomatuotanto oli vuonna 2023 kaikkiaan 12,5 miljardia litraa ja työntekijöitä konsernissa on noin 32 000. Koffin tuotantomäärä on siis hitusen suurempi kuin henkilöstön määrä konserniosuuksina laskettuna, joten tehdasta voinee pitää tehokkaana. Selitys löytyy automaatiosta, ja näkyi tiistain alkuillan kierroksella tehdassalien autiutena.

Panimon valvomossa oli illalla töissä kolme operaattoria.

– Iltaan ei työnjohtoa tarvita, kun näillä kolmella on yhteensä noin sata vuotta työkokemusta, huomautti Harry Berg.

Automaatiojärjestelmä on täysin Sinebrychoffille räätälöity, ja sen ylläpitokin on pääosin omissa käsissä. Laitetoimituksiin se, että asiakas rakentaa tietyn osan ympärille täysin omannäköisensä automaation, tuo omat haasteensa.

– Se on vähän kuin menisit kauppaan ostamaan Toyotan ja sanoisit haluavasi vain peltikuoret mutta täyden takuun, Berg vertasi.

Automaation voima näkyi tehtaalla etenkin valtaisassa varastohallissa, joka pystysuunnassa ulottuu maantasosta yhtä korkealle kuin syvällekin, noin 15 metriä suuntaansa. Lavapaikkoja hallissa on kymmeniä tuhansia, ja kaikki lavojen siirtely tapahtuu automaattisesti. Automaatio myös tietää, mitkä erät ovat vanhimpia ja siirtää lavat oikeassa järjestyksessä eteenpäin kuljetusta varten. Kaikki liikkuu lavoilla, mutta kaikkea ei aina liiku kokonaista lavallista, vaan lavoille voi yhdistellä tuotteita asiakaskohtaisesti. Esimerkiksi kokonainen lavallinen portteria olisi melkoinen määrä erikoisuutta pienelle paikkakunnalle, jossa kysyntä on vähäistä.

KOFFIN PORTTERI ON panimon kruununjalokivi, erikoisolut, jota se on valmistanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1957 alkaen. Portterin perinteet tosin ulottuvat Sinebrychoffillakin aina 1860-luvulle asti. Tuotteena KOFF Porter on niittänyt kosolti kansainvälistä kunniaa, esimerkiksi maailman kuuluisin olutasiantuntija Michael Jackson on kelpuuttanut sen ja Sinebrychoffin vahvan Jouluoluen ainoina suomalaisina tuotteina maailman viidensadan parhaan oluen listalleen.

Siinä missä ennen tehtiin suuren volyymin oluttuotetta parhaimmillaan kolmivuorotyönä seitsemänä päivänä viikossa, on merkkejä ja juomatyyppejä nyt iso valikoima. Isot tuotantoajot ovat siis vaihtuneet useiden pienten erien ajamiseen. Laajan valikoiman myötä lisääntyneen hävikin torjuminen onkin yksi tuotannon painopistealueita. Myös pakkausmuutos on vaikuttanut tehtaan toimintaan: alun perin tehdas oli suunniteltu niin, että pestävät lasipullot siirtyivät kätevästi täyttöosastolle. Nyt kun vallitseva pakkausmuoto on tölkki, ei tilakokonaisuus enää ole aivan yhtä optimaalinen.

Kun Harry Berg kertoo, että aiemmin hänen päävastuunaan oli ”muuttaa sameat käymisvalmisteet kirkkaiksi juomiksi”, asioita tuntematon ihmettelee, että ei kai Sinebrychoffilla viinaa valmisteta. No ei sinänsä, Berg puhui työstään oluiden suodatuksen parissa, oluen valmistus kun on monivaiheinen prosessi. Mutta tehtaalta lähtee 30-prosenttista alkoholia kiertoon muiksi kuin juomatuotteiksi jalostettavaksi. Ylijäämäalkoholi syntyy alkoholittomien oluiden valmistusprosessissa. Viiniäkin tehtaalla valmistuu, siidereiden pohjaksi.

Tuotteiden laadunvalvonta tapahtuu sekä maistamalla että laboratorioanalyysein. Makuraadissa pitää osata tunnistaa parikymmentä eri virhettä, jotka eivät juomaan kuulu. Tehtävä ei ole helppo, ja esimerkiksi koronapandemia vei raatilaisia vaihtoon: kun hajuaisti menee, raadissa ei pärjää.

Analysoinnillakin on kuitenkin rajansa. Coca-Colan valmistus pohjautuu valmiisiin raaka-ainepaketteihin, joiden sisältö pitää osata sekoittaa kalvosuodatettuun veteen oikeassa suhteessa. Joskus joku yritti analyysin avulla selvittää legendaarisen juoman koostumusta, mutta sille tuli stoppi, resepti on pysynyt tarkoin varjeltuna salaisuutena.