Palkansaajien tavoitteet olleet turhan vaatimattomia, sanoo Samu Salo

SIINÄ MISSÄ TYÖNANTAJAPUOLI on saanut läpi mittavia heikennyksiä työelämään eivätkä hallituksen mainostamat veronkevennyksetkään ole juuri lainkaan näkyneet mediaanituloisen insinöörin lompakossa, on palkansaajapuoli noin kymmenen viime vuoden ajan pelannut työmarkkinakentällä herrasmiespeliä.

– Voi kysyä, onko työmarkkinoiden vakauteen tähdännyt maltillinen toiminta ollut voittava strategia, totesi Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo puhuessaan HI:n työmarkkinajaoksen syyskuun kokouksessa.

Salo otti esimerkiksi tukun Elinkeinoelämän keskusliiton seuraavien eduskuntavaalien jälkeisen hallitusohjelman tavoitteita: ylempien toimihenkilöiden poistaminen työajan piiristä, paikallisen sopimisen merkittävä laajentaminen, työajan irrottaminen tasoittumisjaksoista, jolloin pitämättä jääneet ylityötunnit voivatkin vain haihtua ilmaan, jos työaikalakikaan ei enää suojaa työntekijää.

– Jos palkansaajatkin tekisivät listoja, joissa esiteltäisiin poskettomia tavoitteita, julkinen keskustelu ei pyörisi vain työantajien esitysten ympärillä, Salo sanoi. Samalla hän arveli, että julkisuuteen nousevat isot haloot peittävät alleen hiljaisemman vaikutustyön muiden heikennysten edistämiseksi.

Seuraavan hallituksen, ainakin mikäli SDP on siinä mukana, Salo uskoo muuttavan ainakin työttömyysturvajärjestelmää, myös muuten kuin suojaosan palauttamalla. Kovin korkealla Salon odotukset palkansaajille satavasta hyvästä eivät kuitenkaan ole, oli hallituspohja minkälainen tahansa. Mutta aika vaikuttaa on siis nyt, vaalithan ovat aivan nurkan takana. Nyt on myös tärkeää muistuttaa palkansaajia ammattijärjestöjen tekemästä työstä. Siksi Insinööriliitto käynnisti syyskuun julkaisemalla tiedotteen, jossa se muistutti ylempien toimihenkilöiden jääneen käytännössä paljon puhuttujen veronkevennysten ulkopuolelle.

Mediaanituloisen insinöörin ostovoima on kehittynyt lähes pelkästään työehtoneuvotteluissa sovittujen korotusten ansiosta, Insinööriliitto muistuttaa.

TYÖLLISYYSTILANTEEN SALO TOTESI olevan hiljalleen paranemaan päin. Se on tietysti hyvä uutinen, mutta Salo muistutti, että liitto on olemassa myös työttömiä jäseniään varten: työttömän kannattaa hyödyntää liiton työllisyyspalveluja ja hakea jäsenmaksualennusta työttömyyden ajalle.

Keskusteluun nousi myös liiton jäsenkehitys ja sen eteen tehtävä työ, jossa on sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Ensi keväänä toteutettavasta jäsenkyselystäkin on lupa odottaa suuntaviivoja jäseniään parhaiten palvelevan liiton rakentamiseksi. Kiinnostava tieto puhuu ehdottomasti jäsenyyden puolesta: liiton jäsenten työttömyysprosentti on merkittävästi alhaisempi kuin työttömyysprosentti insinöörien ammattikunnassa.

Seuraavan työmarkkinatutkimuksen yhteydessä liitto kysyy myös tekoälyn vaikutuksista jäsentensä työelämään. Lisääkö tekoäly työttömyyttä vai muuttaako se vain työtehtäviä, on iso kysymys. Tosiasia on, että jonkinasteinen rakenteellinen työttömyys on insinöörialojenkin riesa. Salon arvion mukaan tasoksi vakiintunee suunnilleen kolme prosenttia koko ammattikunnassa. Lopulliseen lukuun vaikuttavat monet asiat, kuten työelämän muutokset, koulutusmäärät ja ikäluokkien koko: osaan asioista voi siis vaikuttaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin.