Houkuttelukieltojen sääntely etenee

HOUKUTTELUKIELTO TARKOITTAA TYÖSOPIMUKSEEN kirjattua klausuulia, joka rajoittaa työntekijää houkuttelemasta entisiä asiakkaitaan uuden työnantajansa asiakkaiksi. Toisen palvelukseen siirtynyt asiantuntija ei saa myöskään houkutella entisiä kollegojaan mukaansa uuteen firmaan.

Käytännössä kielto rajoittaa työntekijän mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa, sillä usein sitä tehostaa suuri sopimussakko. Näin houkuttelukielto vastaa käytännössä täysimittaista kilpailukieltoa, huomautti Insinööriliiton juristi Satu Tähkäpää jo alkuvuodesta julkaistussa Insinöörilehden jutussa.

Ongelmana on, että mikään lainsäädäntö ei tunne houkuttelukieltoja. Siksi liitot haluavat, että houkuttelukielloista säädetään työsopimuslaissa kuten kilpailukieltosopimuksista. Tämä oikeuttaisi sopimuksen solmivan työntekijän korvauksiin.

Nyt työministeri Matias Marttinen (kok.) on luvannut käynnistää työ- ja elinkeinoministeriössä houkuttelukieltoja koskevan selvityksen. Talouselämä-lehden mukaan Marttinen ei ole sulkenut pois sitä, että lainsäädäntö turvaisi työntekijälle houkuttelukiellosta samanlaisen korvauksen kuin kilpailukiellosta. Lakimuutos tuskin kuitenkaan etenee enää tällä hallituskaudella, mutta valmistelu voisi jatkua todennäköisesti ensi vuoden alussa valmistuvan selvityksen pohjalta.

HUOLI HOUKUTTELUKIELTOJEN YLEISTYMISESTÄ on akavalaisessa järjestökentässä laajasti jaettu. Insinööriliiton ohella asiaan ovat tarttuneet TEK, joka nosti asian esiin artikkelissaan jo toissa keväänä, ja nyt myös moni muu liitto, sillä ongelma koskettaa myös muita kuin tekniikan alan asiantuntijoita.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten MMA muistuttaa, ettei kilpailukieltoa pitäisi voida kiertää nimeämällä se houkuttelukielloksi, josta ei tarvitse maksaa korvauksia. Juristiliitto on samoilla linjoilla ja toteaa, että myös sen työsuhdeneuvonnassa on nähty, että työsopimuksiin on yhä useammin sisällytetty houkuttelukielto kilpailukieltosopimuksen sijaan.

Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel iloitsee siitä, että liittojen viesti on kuultu ja työministeri teettää asiassa selvityksen. Jos selvitystyö johtaa lakimuutokseen, houkuttelukiellosta voisi saada kilpailukieltosopimuksen tapaan korvausta kiellon pituuden mukaan. Näin korvauksen määrä olisi 40 % säännönmukaisesta palkasta, jos kielto on enintään kuuden kuukauden mittainen ja 60 %, jos kielto on tätä pidempi. Kiellosta pitäisi voida sopia korkeintaan vuodeksi.

Insinööriliitto totesi tiedotteessaan aiemmin tällä viikolla, että työnantajat käyttävät houkuttelukieltoja tarpeettoman laajasti rajoittaen näin työntekijän oikeuksia ilman vastinetta. Kaikkien liittojen yhteinen viesti jäsenilleen on sama kuin Insinööriliiton Satu Tähkäpäällä: jos työsopimukseen on kirjattu houkuttelukielto ja työpaikkaa vaihtaessa syntyy epävarmuutta sen vaikutuksista, kannattaa ottaa yhteyttä liittoon asian selvittämiseksi.