Insinööriosaaminen on Suomen tärkein luonnonvara

Suomen talous on lähtenyt yskähdellen käyntiin. Vienti vetää jälleen ja kotimaan yksityinen kulutus kohenee. Talouden vahvistuminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Sen perustana on koulutus ja erityisesti insinööriosaaminen, joka muodostaa käytännössä Suomen talouden selkärangan.

Pienenä maana Suomi ei voi kilpailla massatuotannolla tai halvalla työvoimalla. Meidän on tehtävä asiat älykkäämmin ja paremmin kuin muut. Noin puolet Suomen viennistä tulee teknologiateollisuudesta. Insinöörit jalostavat raaka-aineet ja ideat korkean lisäarvon tuotteiksi ja palveluiksi, joilla on kysyntää maailmanmarkkinoilla. Hissit, moottorit, paperikoneet ja erikoisalukset eivät ole vain metallia, vaan niihin sisältyy valtava määrä ohjelmisto-, automaatio- ja sähköteknistä osaamista.

Myös puhdas energia, vetyteknologia ja energiatehokkaat teolliset prosessit tarjoavat Suomelle merkittäviä vientimahdollisuuksia. Niiden hyödyntämisessä suomalaisilla insinööreillä on keskeinen tehtävä. Suuri osa yritysten tutkimus- ja kehitystyöstä on insinöörivetoista. Se synnyttää patentteja, innovaatioita ja ratkaisuja, joita kilpailijoiden on vaikea kopioida. Älykkäät tehtaat ja dataa hyödyntävät palvelut puolestaan parantavat tuottavuutta kaikilla teollisuuden aloilla.

Suomalaiset insinöörit tunnetaan tunnollisuudestaan sekä kyvystään hallita suuria ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Tämä systeemiäly on harvinainen vahvuus. Se sitoo kansainväliset asiakkaat suomalaiseen osaamiseen vuosikymmeniksi huoltojen, uudistusten ja ohjelmistopäivitysten kautta. Ilman vahvaa insinööriosaamista vientimme painottuisi huomattavasti nykyistä enemmän perusraaka-aineisiin, mikä heikentäisi kansantalouden arvonlisää ja suomalaisten elintasoa.

Osaaminen on Suomen tärkein luonnonvara ja pääoma. Sen vuoksi ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutuksesta on pidettävä erityistä huolta. Koulutusleikkaukset vaarantavat osaamispääomamme laadun ja tulevaisuuden.

Laadukas opetus syntyy osaavien, motivoituneiden ja työhönsä sitoutuneiden opettajien työstä. Se edellyttää ajantasaisia oppimis- ja laboratorioympäristöjä, riittävästi aikaa ja tukea, realistista työajansuunnittelua sekä kilpailukykyistä palkkausta. Oikeudenmukainen palkka ei ole pelkkä kustannus, vaan investointi, jolla parhaat asiantuntijat saadaan opetustehtäviin ja myös pysymään niissä.

Tavoitteena on varmistaa vahvalla edunvalvonnalla, että opettajilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Hyvät työehdot turvaavat laadukkaan opetuksen, josta syntyy osaavia ammattilaisia, innovaatioita, kilpailukykyä ja vientiä. Ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuus ei ole sattumaa, vaan seurausta viisaista päätöksistä ja siitä, kuinka paljon arvostamme opettajia ja heidän työtään.

Jarno Varteva
tekn. lis., yliopettaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu