Palkankorotusprosentit eivät ole hyvän sopimuksen ainoa mittari

TYÖEHTOSOPIMUKSET OVAT MYÖS työnantajan mielestä kätevä keino sopia teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehdoista, totesi neuvottelujärjestö YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki vieraillessaan Helsingin Insinöörien työmarkkinajaoksen lokakuun kokouksessa. Työnantajien järjestäytyneisyysaste teknologiateollisuuden kentässä on hyvä, sen vuoksi sopimuksetkin ovat varsin kattavia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osapuolten sopimustavoitteet olisivat aina yhdenmukaisia. On siis turha odottaa, että tulevat neuvottelut olisivat läpihuutojuttu. Ne pitäisi palkansaajapuolen mielestä kuitenkin saada maaliin nykyisen sopimuksen päättymiseen eli ensi vuoden marraskuun loppuun mennessä. Nähtäväksi jää, millaiset ovat työnantajapuolen kiireet.

Juuri nyt, kun ammattikorkeakoulujenkin TES-neuvottelut vihdoin saatiin päätökseen, on YTN:n neuvottelukenttä käytännöllisesti katsoen kiinni, kuvasi Hankamäki vallitsevaa tilannetta. Taustatyö tulevien neuvottelujen osalta on kuitenkin käynnissä.

Teknologiateollisuudessa yksi iso tuleva vääntö koskee palkkamallia. Työnantajalla on tunnetusti haluja tehdä palkkaukseen isojakin muutoksia, eikä Hankamäkikään vastusta uudistamista sinänsä. Osapuolten yksimielisyys asiassa voi silti olla vaikea saavuttaa ennen varsinaisia TES-neuvotteluja.

PALKANKOROTUSTEN PERUSTARKOITUS ON kehittää työntekijöiden ansiotasoa tai vähintään turvata se. Vähimmäisvaatimus on pysyä inflaation vauhdissa, jottei ostovoima kärsi. Tämä ei kuitenkaan aina onnistu.

Palkankorotusten rooliin ostovoiman ylläpitämisessä liittyy mielenkiintoinen seikka, ylisuurten korotusten inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, josta Hankamäki muistutti. Isot nimelliskorotukset eivät välttämättä johda ostovoiman kohoamiseen – mutta tällaista ongelmaa eivät teknologiateollisuuden viimeaikaiset korotukset kylläkään ole aiheuttaneet, huomautti eräs HI:n työmarkkinajaoksen jäsen kuivasti.

Palkasta tilille kuukausittain kilahtavat eurot ovat konkreettinen osoitus työnteosta saadusta korvauksesta, ja jos käteen jäävä raha ei riitä samaan kuin ennen, tilanne tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Kaikista tulotasoon vaikuttavista asioista eivät TES-neuvottelujen osapuolet kuitenkaan päätä. Siksi pitäisi muistaa, että sopimuksilla palkansaajat saavat muutakin hyvää kuin euroja.

TEKSTIKYSYMYKSISTÄ JUONTUVAT KUSTANNUSVAIKUTUKSET ovat osa työehtosopimusten rahallista arvoa. Etelärannassa kustannuksia lasketaankin nyt valitettavan tarkkaan, sanoi Hankamäki. Palkansaajien itsensäkin on syytä muistaa, ettei kestävä työelämä rakennu vain tilille tulevan tai käteen jäävän rahallisen korvauksen varaan, mutta kyllä työnantajankin pitäisi ymmärtää, ettei työehtoja heikentämällä rakenneta sen paremmin kestävää talouskasvua kuin hyvää yhteiskuntaakaan.

HI:n työmarkkinajaoksessa nousikin esiin kysymys siitä, mahtaako työnantajapuoli kustannusvaikutuksia laskiessaan muistaa ne kustannushyödyt, joita nykyisen hallituksen tekemistä, työelämää heikentävistä lakimuutoksista on koitunut. Vaikka työehtosopimuksilla on sovittu ja voi jatkossakin sopia lakia paremmin, ei työelämälakeja tietenkään pitäisi enää heikentää. Tähän palkansaajapuolen pitää vaalien alla vaikuttaa. YTN:n tavoitteena on esimerkiksi nostaa korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, korottaa työnantajan työ- tai virkaehtosopimuksen rikkomisesta ja valvonnan laiminlyönnistä tuomittavia hyvityssakkoja sekä vahvistaa sovittelujärjestelmää.

Tavoitelistalta löytyy myös houkuttelukieltojen suitsiminen. Siihen liittyen voikin todeta, ettei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin, nykyhallitukselta työelämään liittyen, ehkä. Työministeri Matias Marttisen (kok) lupaus teettää selvitys houkuttelukielloista antaa toivoa siitä, että kohtuuttomista kielloista päästään eroon, kiitteli Teemu Hankamäki.