Tasa-arvon edistäminen Suomessa vaatii asennemuutosta

Presidentti Tarja Halonen on särkenyt urallaan lukuisia lasikattoja, mutta tasa-arvon näytteiksi yksittäiset puhkomiset eivät hänen mielestään riitä.

– Kun lasikattoja rikotaan, tarvitaan samasta aukosta useampia tulijoita. Tasa-arvosta on kyse vasta, kun asiassa ei ole mitään kummallista. Harva meistä esimerkiksi enää kyselee, onko hammaslääkärisi mies vai nainen.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi menestyy perhetasa-arvossa, mutta sijoitus on vaatimaton, kun tarkastellaan naisten määrää johtotehtävissä tai palkkatasa-arvoa. Jälkimmäisestä tuoreen esimerkin tarjoaa Tekniikan Akateemiset TEKin tutkimus. Tekniikan alalla miesten ja naisten palkat eroavat selvästi jo opiskeluaikana.

– Tasa-arvon loistava menneisyys on saattanut häikäistä Suomea. Meidän pitää huomata muuttuvien olosuhteiden tuomat uudet haasteet. Vaikka on jo monta kertaa korjattu asioita, aina tulee uusia taisteluita, Halonen toteaa.

Palkkojen lisäksi Suomessa tarvitaan asennemuutosta

Suomessa liputetaan tasa-arvolle Minna Canthin päivänä 19.3. Liputuspäivän aattona Nato julkaisi tutkimuksen Suomen hallituksen naisministereihin kohdistuvasta vihakampanjasta. Pääministeri nosti esiin Nato-raportin twiitissään.

Marinin twiitin alle kertyneet kommentit todistavat itsessään raportin ilmiöstä.

– Ihmiset ovat kaikkein aggressiivisimpia silloin kuin kokevat, että heidän vallitseva tilanteensa uhkaa jotenkin huonontua. Ehkä tietyntyyppiset miehet pelkäävät asemansa puolesta, kun naiset ottavat yhteiskunnassa enemmän tilaa, Halonen sanoo.

Tasa-arvossa on kyse paljon muustakin kuin työelämän tasa-arvosta ja haasteita pitää ratkoa yhteiskunnassa laajemminkin. Usein on kyse sitkeään juurtuneista asenteista.

– Esimerkiksi pojat on poikia -lepertely on ollut varsinainen karhunpalvelus pojille. Vääränlainen hyssyttely on passivoinut meidän nuoria miehiä ja tämä näkyy myös PISA-tuloksissa.

Yhdenvertaisuudesta bisnesprioriteetti Nokiassa

Yritykset ovat heränneet yhdenvertaisuuteen viimeistään, kun sijoittajat ovat alkaneet vaatia yrityksiltä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Yhdenvertaisuutta kohti ponnistelee myös Nokia.

– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus nostettiin meillä liiketoimintaprioriteetiksi vuonna 2019, kertoo Nokian monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta vastaava johtaja Anneli Karlstedt.

Ihan helppoa yhdenvertaisuustyön aloittaminen ei ole ollut. Nokia toimii 120 maassa, ja yrityksessä työskentelee ihmisiä 160 kansallisuudesta. Yhdenvertaisuusmatkalle suunnataan hyvin eri lähtökohdista.

– Aluksi käytiin paljon sisäistä keskustelua ja luotiin myös ihan vihapuheprotokollat. Etenkin maissa, joissa uuskonservatismi nousee, äänenpainot ovat kovempia, Karlstedt toteaa.

Ihan ensimmäisenä Nokiassa käytiin läpi palkat ja korjattiin selittämättömät palkkaerot, mutta työ käsittää paljon muutakin. Yhdenvertaisuutta edistetään mm. kouluttamalla henkilökuntaa säännöllisesti ja tukemalla vähemmistön edustajia.

– Kyse on liiketoimintaedusta. Kun ihminen voi olla töissä omana itsenään ja tuntee tulevansa kuulluksi ja kuuluvansa yhteisöön, hän tulee esiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Myös Halonen on Karlstedtin linjoilla.

– Tietysti ihmisoikeuksien pitäisi jo itsessään riittää syyksi, mutta näistä asioista puhuessa usein kuulijoiden korvat aukeavat vasta, kun kerron, että miten paljon ihmisoikeuksien toteuttaminen lisää BKT:ta. Iloinen, aktiivinen ja itseensä uskova ihminen on tuottavampi.

Työelämävinkit naisille: pyydä apua ja sano kyllä

Sekä Halonen että Karlstedt antavat kiitosta omasta menestyksestään uralla eteenpäin auttaneille, niin miehille kuin naisille. Osansa kiitoksista saa myös suomalainen yhteiskuntaa.

Mutta eteenpäin ei pääse, jos ei uskalla sanoa kyllä.

– Sellaisen vinkin annan naisille, että seuraavalla kerralla vastatkaa ihan yhtä innostuneesti kuin miehetkin: ”Kyllä mä uskon, että tämä menee hyvin”, Halonen tsemppaa.

Karlstedt jakaa ajatuksensa, joka on auttanut häntä vastaanottamaan uusia haasteita.

– Suhtaudun uuteen asiaan ikään kuin projektina, jolla on alku. Tällöin sillä voi olla myös loppu – jos niin haluan. Näin on ollut helpompi vastata kyllä sellaisiinkin asioihin, joita en ole koskaan kokeillut tai osannut. Kuten vaikka tämä nykyinen työ.

Presidentti Tarja Halonen ja Nokian johtaja Anneli Karlstedt keskustelivat tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta YTN summitissa 19.3.2021. Webinaari kokosi yhteen tuhat YTN:n henkilöstöedustajaa ja muita ylempiä toimihenkilöitä. Katso tallenne.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuuluvat jokaiselle työpaikalle

– Suuri haaste työelämän yhdenvertaisuuden toteutumisessa liittyy rakenteellisten ongelmien tunnistamiseen ja siihen, ettei niistä puhuta tarpeeksi. Näiden epäkohtien korjaamiseksi henkilöstöedustajamme tekevät päivittäin arvokasta työtä ja samalla työelämän uusi sukupolvi näyttää meille tietä avoimuudellaan, arvioi YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

---

Lähde: YTN
Teksti: Marjukka Kähönen
Artikkelikuva: Tuomas Meriniemi