T-paidasta työpaikaksi tekniikan voimin

17.1.2022 | Pinnalla

Suomalaiset ovat edelläkävijöitä vanhojen vaatteiden teollisessa kierrätyksessä. Uudenlainen tekstiiliekosysteemi lupaa paljon uusia työpaikkoja, joiden syntyyn meistä jokainen voi vaikuttaa.

Rakas farkkutakki on tullut tiensä päähän. Edessä on viimeinen palvelus kaverille. Takki päätyy yhdessä muiden kodin poistotekstiilien kanssa huolellisesti suljetussa muovipussissa HSY:n keräyspisteeseen, jollaisen voi nyt löytää läheisestä kauppakeskuksesta.

Kun toiminta Paimioon viime vuoden lopulla avatussa uudessa poistotekstiilien käsittelylaitoksessa kunnolla käynnistyi, myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY päätti tehostaa poistotekstiilien keräystä. Kymmenen keräyspistettä kuluttajien ulottuvilla kannustaa lajittelemaan tekstiilit kiertoon.

Pääkaupunkiseudulta esilajiteltu tekstiilijäte lähtee Turkuun tarkempaan lajitteluun. ”Turun lajittelukeskuksessa lajittelija arvioi, että se vanha, rakas farkkutakki on puuvillainen, mutta hän voi varmistaa asian myös käsikäyttöisellä infrapunaskannerilla. Skanneri erottaa puuvillan lisäksi myös esimerkiksi viskoosin, polyesterin, polyamidin, villan sekä puuvilla-polyesterisekoitteen”, kertoo Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n projektipäällikkö Marko Kokkonen.

Eri jakeet laitetaan omaan säkkiinsä ja viedään Paimioon, poistotekstiilien kiertotalouslaitokseen. ”Laitoksessa tekstiilit laitetaan kuljettimelle, joka vie ne leikkurien kautta esiavaukseen. Sieltä tie vie sekoituskammion kautta varsinaiseen avaukseen ja paalaukseen. Prosessin aikana painavammat osat, napit ja vetoketjut, putoavat pois. Lopputuloksena on pehmeää kierrätyskuitua”, kuvaa Kokkonen prosessia.

Viisi miljoonaa kiloa poistotekstiilejä

Paimion kiertotalouslaitos avattiin marraskuussa 2021. Se pystyy käsittelemään vuosittain jopa viisi miljoonaa kiloa kotitalouksilta kerättyjä poistotekstiilejä.

”Tällä hetkellä Paimioon tulee meidän ja yhdeksän muun kunnallisen jätehuoltolaitoksen keräämiä poistotekstiilejä. Vuoden lopussa ringissä mukana olevien jätehuoltolaitosten lukumäärä on jo 29.”

Kokkonen kuvailee, että laitoksessa ollaan vielä opetteluvaiheessa, mutta kokemukset ovat olleet hyviä. Koneisiin on haettu ja löydetty eri jakeiden vaatimia asetuksia ja säätöjä.

”Vaatteista ehdottomasti haastavimpia kierrätettäviä ovat paljettimekot. Kun asiaa katsotaan ihan ekologiselta kannalta, niin paljettimekot saisivat kyllä jäädä kokonaan valmistamatta.”

Kokkonen muistuttaa myös siitä, että kierrätyksen tarkoitetut vaatteet pitää aina pakata huolellisesti muovipusseihin.

”Muovi estää vaatteita kastumasta ja homehtumasta; homeen haju leviää nopeasti myös muihin vaatteisiin. Muovipussit estävät myös mahdollisia tuhohyönteisiä leviämästä koko tekstiilierään.”

Suurempi laitos jo suunnitteilla

Suomalaiset ovat kotitalouksien poistotekstiilien teollisessa kierrätyksessä etujoukoissa. Maamme jätehuoltolaitosten hyvin sujuva yhteistyö on herättänyt kiinnostusta ulkomaillakin.

”Kaikki ovat tosiaan lähteneet innolla mukaan. Kirittäjänä on toiminut sekin, että Suomen uuden jätelain myötä poistotekstiilien keräys tulee pakolliseksi jo vuoden 2023 alusta. Koko EU:n alueella se tulee pakolliseksi vuonna 2025.”

Turussa suunnitellaankin jo suurempaa jalostuslaitosta, jossa hyödynnetään Paimion teollisen mittaluokan pilottilaitoksen kokemuksia. Uuden laitoksen, jonka budjetti on 20,5 miljoonaa euroa, on tarkoitus valmistua vuonna 2025. Business Finland on myöntänyt sille kiertotalousavustusta 5,2 miljoonaa euroa.

Laitos pystyisi käsittelemään kaikkien suomalaisten poistotekstiilit, noin 15 miljoonaa kiloa vuodessa. Mikäli kysyntää olisi myös muista Itämeren alueen maista, tontilla riittää laajennusvaraa.

”Ideana on, että laitokseen tulisi ainakin osittain automatisoitu lajittelulinjasto kiinteine skannereineen sekä kaksi avauslinjastoa. Hyödyntäisimme materiaali- ja väritunnistukseen myös konenäköä.”

Kierrätysmateriaalille on kysyntää

Kokkosen mukaan kierrätysmateriaalin markkinat näyttävät varsin lupaavilta. Kierrätyshän toteutuu vasta silloin, kun raaka-aineelle on todella käyttöä.

Paimion jalostuslaitos toimittaa materiaalia, pääsääntöisesti puuvillaa, esimerkiksi suomalaiselle tekstiiliteknologiayritys Infinited Fiber Companylle. Tämä hajottaa sen kemiallisesti molekyylitasolle ja valmistaa siitä uutta tekstiilikuitua ja uutta lankaa. Yhtiö on ilmoittanut, että se aikoo perustaa Suomeen 220 miljoonan euron tehtaan.

”Kierrätyskuidusta on pyritty tekemään myös suoraan uutta lankaa, meilläkin on ollut tähän liittyviä projekteja. Haasteena on, että vaatteiden pesujen myötä kuitujen pituus lyhenee helposti liikaa”, Kokkonen kertoo.

Kierrätysraaka-ainetta voi käyttää myös esimerkiksi eristeeksi, suodatinkankaana tai vaikkapa komposiittimateriaalina terassilautoihin. Tällaiseen käyttöön menevät erityisesti tekokuidut.

”Uusia käyttökohteita kehitellään ja keksitään koko ajan”, Kokkonen huomauttaa.

Tuhansia uusia työpaikkoja?

VTT ja Suomen Tekstiili & Muoti ry ovat laatineet alan toimijoiden kanssa vuoteen 2035 ulottuvan tiekartan suomalaiselle tekstiili- ja muotiteollisuudelle. Sen mukaan uudet ekologiset tekstiilikuidut – kierrätyspohjaisten materiaalien ohella ehkä erityisesti puupohjaiset biomateriaalit – mullistavat koko tekstiiliteollisuuden. Suomessa olisi hyvä aika investoida maailman vastuullisimpaan ja toimivimpaan tekstiiliteollisuuteen.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin on arvioinut, että uudistunut tekstiiliteollisuus voisi tuoda Suomeen jopa noin 17 000 uutta työpaikkaa.

”Vaatteen eettisyys on suuri kilpailuvaltti. Parhaimmassa tapauksessa kierrätyskuidut voivat tosiaan olla osaltaan palauttamassa Suomeen täältä hävinneitä tekstiilialan työpaikkoja”, Kokkonen miettii.

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

 

Kuluttajan kädessä

Pääkaupunkiseudun kymmenellä uudella, helposti saavutettavalla tekstiilikeräyspisteellä on tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä. Sortti-asemille poistotekstiilejä on voinut viedä jo kolmen vuoden ajan, mutta niihin tavallisella kaupunkilaisella tulee aika harvakseltaan asiaa.

”Kun päätös keräystoiminnan laajentamisen pilotista oli tehty, mietimme, että kauppakeskuksethan olisivat luontevia paikkoja keräysrullakoille”, sanoo ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä. ”Yhteistyökumppanit löytyivät sitten ihan soittokierroksen kautta.”

HSY lähti tehostamaan poistotekstiilin keräystä Paimion laitoshankkeen myötä. Kun jatkojalostukseen on nimenomaan kotimaista kysyntää ja osaamista, raaka-ainetta kannattaa kerätä.

Keräyspilotin tavoitteena on saada tietoa muun muassa keräyksen volyymeista ja materiaalin laadusta. Tulosten perusteella HSY päättää jatkosta, ja jos keräys laajenee, tekstiilikierrätyksen työllistävä vaikutus näkyy arvatenkin myös pk-seudulla. Pilotissa tekstiilien keräyksestä, esilajittelusta ja kuljetuksesta huolehtii alihankkija.

”On kiinnostavaa nähdä, kuinka paljon hyödynnettävän poistotekstiilin määrä nyt lisääntyy, kun kuluttajan on helppo tuoda sitä keräykseen sen sijaan, että tekstiilit päätyisivät energiakäyttöön”, Tukiainen sanoo.

Osasta hyvää materiaalia tulee uusia vaatteita. Ne voivat olla kalliimpia kuin neitseellisestä kuidusta valmistetut, mutta kiertotalouden idean toteutumiseksi toivottavaa on, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristön kannalta kestävämmistä tuotteista, sanoo Hanna Tukiainen.

”Parasta ympäristöajattelua on tietenkin laadukkaiden, kestävien vaatteiden käyttäminen pitkään”, huomauttaa ympäristöasiantuntija Tukiainen.

Kauppakin kannattaa kestävyysajattelua

Samaa sanoo, ehkä hieman yllättäen, myös Stockmannin ympäristöpäällikkö Susanna Segercrantz. Yrityksen ompelupalvelun kautta vanhojakin vaatteita voi korjauttaa, jotta vaatteen elinkaari pitenisi.

Lisäksi vaihtoehtoisista kierrätyskuiduista, kuten vaikkapa merten muovijätteestä valmistetut tekstiilit, ovat tulleet valikoimiin. Ja omat varastot myydään alehinnoin tai lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen, jotta kauppa itsessään ei tuottaisi jätettä.

HSY:n keräyskampanjaan Stockmann lähti mukaan pääkaupunkiseudun kaikkien neljän tavaratalon voimin. ”Asiakkaat ovat ottaneet tämän todella positiivisesti vastaan”, iloitsee Segercrantz. Hän uskoo, että yritys on ilman muuta mukana jatkossakin, mikäli HSY pilotin jälkeen jatkaa ja laajentaa poistotekstiilikeräystä.

Vanhat vaatteet ja tietyt kodintekstiilit saa siis nyt helposti osaksi kiertotaloutta. Jotta systeemi toimii kunnolla, tärkeää on, että keräyspisteisiin ei dumpata materiaaleja, jotka eivät niihin kuulu. Ohjeiden noudattaminen ei paljoa vaadi, ne löytyvät esimerkiksi HSY:n sivuilta. Pilotin keräyspaikat kesäkuun 2022 loppuun asti ovat:

  • Akseli kirpputori, Mankkaa
  • Iso Omena, Matinkylä
  • Kauppakeskus Hertsi, Herttoniemi
  • Kauppakeskus Kaari, Kannelmäki
  • Kauppakeskus Kamppi
  • Kauppakeskus Myyrmanni, Myyrmäki
  • Stockmann Ainoa, Tapiola
  • Stockmann Itis, Itäkeskus
  • Stockmann Jumbo, Pakkala
  • Stockmann, Helsingin keskusta

    Teksti: Annamari Iranto