Kelluvat kodit tulevat rannoille

Kelluva rakentaminen sopii paikkoihin, joissa ei ole tarjolla maata, mutta vettä on. Kaupunkikuvaa elävöittäviä kelluvia koteja on tulossa myös Helsinkiin.

Verkkosaaren rantaan, Kalasataman metroaseman lähelle, nousee ensi vuonna aivan uudenlainen asuinalue. Kaavaan on varattu tilaa kaikkiaan 41 kelluvalle asunnolle.

Myös Loviisan vuoden 2023 asuntomessuille on kaavailtu yhdeksää kelluvaa kotia.

Kelluvan rakentamisen ratkaisuihin erikoistuneen Bluet Oy:n tekninen johtaja Kimmo Saharinen mainitsee, että rakennustapa sopi mainiosti paikkoihin, joissa maa-alueita ei ole tarjolla, mutta sopivia vesialueita on.

”Kelluva rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia elävöittää kaupunkia ja hyödyntää ranta-alueita.”

Bluet Oy on mukana sekä Verkkosaaren että Loviisan kohteiden suunnittelussa. Verkkosaaressa se vastaa pitkälle myös hankkeen toteutuksesta yhdessä päätoteuttajan kanssa. Yritys on osallistunut moniin projekteihin myös esimerkiksi länsinaapurissamme.

”Hollannista tuttu kelluva rakentaminen on edennyt jo pitkälle myös Ruotsissa. Nyt asia saa varmasti entistä enemmän huomiota myös Suomessa”, Saharinen miettii.

Ei ihan yksinkertaista

Verkkosaaren talot rakennetaan moduuleista kelluvien betoniponttonien päälle. Menetelmä voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta totuus on muuta.

Saharinen ottaa vertailukohteeksi soutuveneen lastaamisen.

”Monella taitaa olla kokemusta siitä, että se, mihin kohtaan juomakorit laitetaan, vaikuttaa pienen veneen vakauteen ja liikkeisiin. Myös kelluvassa rakentamisessa esimerkiksi kohteiden mitat, painot ja tuulipinnat pitää suunnitella todella tarkkaan, jotta kaikki toimii hyvin.”

Arkhimedeen lakikin asettaa omia reunaehtojaan. Kuten muistamme, sen mukaan kappaleeseen kohdistuu väliaineessa noste, joka on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän väliaineen paino.

”Mitä korkeampi rakennus tehdään, sitä syvemmälle ponttoni uppoaa”, Saharinen konkretisoi.

Tarkasti räätälöityjä ratkaisuja

Kelluvia koteja rakennetaan suojaisiin paikkoihin, joissa niitä eivät uhkaa kovat aallot eikä liikkuva jää.

”Tavallinen paikallaan oleva jää ei haittaa. Ponttoneissa on esimerkiksi EPS:ää eli styroksia, mikä estää ponttonin alla olevaa vettä jäätymästä.”

Verkkosaari on kohtuullisen suojainen paikka, mutta sielläkin veden pinnan korkeus voi vaihdella paljon myrskyjen takia.

”Korkeusvaihtelun takia ponttonit ankkuroidaan joustavasti, vaihtoehtoja ovat esimerkiksi liu’uilla varustettu paaluankkurointi tai ankkurointi ketjujen avulla pohjaan ja rantaan. Korkeusvaihtelut huomioidaan myös esimerkiksi kunnallistekniikan vaatimissa putkissa. ”

Käytettävät ratkaisut räätälöidään tarkasti sijoituspaikan ja sen olosuhteiden mukaan.

”Suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi alueen säätiedot, satojen vuosien ajalta”

Ponttonin sisällä jätevesipumppu

Jos joku ihmettelee, miten vaikkapa jätevedet johdetaan pois talosta, niin vastaus löytyy ponttonin sisältä.

”Ponttonin sisällä, huoltotilassa, on kaksi jätevesipumppua. Niiden avulla jätevesi siirretään maihin kaupungin viemäriverkostoon.”

Kelluvan kodin katolle sopivat hyvin aurinkopaneelit ja lämmittämisessä auttavat vaikkapa ilmalämpöpumput. Talon alle voidaan tehdä myös putkisto, jolla lämpöä otetaan talteen merivedestä.

Kelluva rakentaminen ei vaadi räjäytys-, maansiirto- tai täyttötöitä. Tämä on ekologista ja se helpottaa olennaisesti työskentelyä tiiviissä, jo valmiiksi rakennetussa kaupunkiympäristössä. Kelluva rakentaminen voi toki vaatia ruoppausta, esimerkiksi silloin, kun kohteeseen tarvitaan lisää syväystä.

Varautumista ilmastonmuutokseen

Palaamme vielä myrskyihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Sään ääri-ilmiöt ja tulvat ovat lisääntyneet. Pidemmällä tähtäimellä meriveden pinnannousun on arvioitu uhkaavan erityisesti monia suurten valtamerten rannoilla sijaitsevia asutuskeskuksia. Itämeren rannoilla vaikutukset ovat todennäköisesti pienempiä, mutta myös täällä niihin on varauduttava.

Tulevaisuusskenaariot kasvattavat osaltaan kiinnostusta kelluvaa rakentamista kohtaan.

”Joillekin pahoille tulva-alueille on jo tehty koteja, jotka tavallisesti lepäävät maalla, mutta kelluvat, kun vesi nousee”, Saharinen huomauttaa.

---

Kelluvat uima-altaat elävöittävät kaupunkia

Bluet on ollut mukana suunnittelemassa myös erilaisia kelluvia uima-altaita ja kylpylöitä.

Helsingissä sen tunnetuin kohde on Allas Sea Pool, josta on muodostunut myös suosittu konsertti- ja tapahtumakeskus.

Allas Sea Pool on tarkoitus avata uudelleen taas toukokuussa. Tammikuussa Viking Linen M/S Gabriella törmäsi laituriin ja vahingoitti sen päällä olevia sauna- ja pukuhuonetiloja.

Myös Ouluun ja Turkuun on tulossa Allas Sea Poolin tyylinen uimala- ja tapahtumakeskus. Vaasassa aukeaa kelluva ravintola- ja saunarakennus vielä tänä vuonna, Hämeenlinnassa vuonna 2023.

Ruotsin Göteborgissa ja Norrköpingissä avautuvat luonnonvesiuimalat keväällä 2023. Bluet on ollut mukana uimalahankkeissa myös esimerkiksi Norjassa, Islannissa, Italiassa ja Australiassa.

Padelin harrastajatkin pääsevät lajinsa pariin vetten päälle: Espoon Keilarannassa on Bluetin suunnittelema kelluva padel-kenttä.

---

Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Bluet Oy, Floating Padel Oy