Ammattijärjestöillä vallan vahtikoiran rooli

HELSINGIN INSINÖÖRIEN TYÖMARKKINAJAOKSESSA vieraillut Insinööriliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Jussi Salonranta kävi jaoksen syyskauden ensimmäisessä kokouksessa läpi hallituksen kaavailemia työelämäheikennyksiä, joiden kanssa ammattijärjestöjen on syytä olla tarkkana. Liitto on hiljattain lausunut luonnoksista hallituksen esityksiksi, jotka koskevat muun muassa määräaikaisia työsopimuksia ja henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta.

Lausunnot osoittavat, että ammattijärjestöillä on tärkeä rooli vallan vahtikoirana: lakiesitysluonnoksissa on kohtia, jotka lakeihin päätyessään olisivat omiaan sumentamaan lainsäädäntöä merkittävällä tavalla.

Hallitus haluaa työnantajille mahdollisuuden palkata työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta määräaikaisuudelle. Tämä on selvä heikennys työntekijän asemaan ja työsuhdeturvaan. IL ei luonnollisestikaan hyväksy esitettyjä työsopimuslain ja merityösopimuslain muutoksia, ja nostaa esiin useita epäkohtia.

Palkat ovat määräaikaisissa työsuhteissa tutkimusten mukaan matalammat kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa, liitto huomauttaa. Määräaikaisuus vaikuttaa lomakertymään ja mahdollisuuksiin pitää lomia: on hyvä muistaa, että työnhakija ei ole lomalainen. Perusteettomat määräaikaisuudet lisäävät määräaikaisuuksien määrää ja siten myös raskaus- ja perhevapaasyrjintää, mikä on jopa esitysluonnoksessa myönnetty.

PERUSTEETTOMIEN MÄÄRÄAIKAISUUKSIEN RAJAAMINEN ensimmäiseen työsopimukseen työntekijän ja työnantajan välille tilanteissa, joissa ”työnantajan työllistämiskynnys on erinäisistä syistä muita korkeampi”, ei juurikaan auta, huomauttaa Insinööriliitto. Esitysluonnoksesta ei nimittäin mitenkään ilmene, mitä tällaiset erinäiset syyt ovat. Esitysluonnos vesittää myös konserniyritysten velvoitteita tarjota työntekijälle töitä toisaalta konsernissa. Myös ensimmäisen työsopimuksen käsite vesittyy: viiden vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä uusi työsuhde samaan yritykseen olisi jälleen ’ensimmäinen’ työntekijän ja yrityksen välillä.

Insinööriliiton mielestä työnantajalla tulisi rekrytointitilanteessa olla velvollisuus nimenomaan ilmoittaa, että määräaikaisuudelle ei ole perustetta. Näin sen vuoksi, että periaatteessa toistaiseksi voimassa oleva työ voisi muuten muuttuakin määräaikaiseksi vain hakijoiden profiilin myötä: esimerkiksi nuoria naisia tai vähemmistöryhmiin kuuluvia ei palkattaisi ”vakituisiksi”, vaan rekrytointiprosessi alkaisi uudestaan määräaikaisuuden päätyttyä.

Myös määräaikaisuuksien ketjutusmahdollisuus huolestuttaa Insinööriliittoa paljon kritiikkiä saaneessa esitysluonnoksessa. Sama koskee esitystä lomautusilmoitusajan lyhentämisestä ja oikeudesta sopia lomautusilmoitusajasta paikallisesti, ohi työehtosopimusten ja ilman velvoitetta selvittää, millainen TESsin mukainen lomautusilmoitusaika olisi. Liitto kritisoi myös esityksen linjauksia työntekijän takaisinottovelvoitteeseen liittyen.

Tavoitteena on, että Insinööriliitto pääsisi esittämään näkemyksiään myös eduskuntaan, kun valmiit lakiehdotukset ovat valiokuntakäsittelyssä.

ESITYSLUONNOS KOSKIEN HENKILÖÖN liittyvää irtisanomisperustetta on kerrassaan hämmästyttävä esimerkki siitä, kuinka epämääräisiä kirjauksia lakeihin voi huonolla valmistelulla päätyä. Esitysluonnoksen varoituksen antamiseen liittyvä muotoilu toteaa, että työntekijälle tulee lähtökohtaisesti kertoa, että saman tai muun moitittavan menettelyn jatkuminen voi johtaa työntekijän irtisanomiseen. Mitä tarkoittaa ’lähtökohtaisesti’, kysyy Insinööriliitto lausunnossaan – milloin varoitusta ei tarvitse antaa, jos se tulee lähtökohtaisesti antaa? Mitä tarkoittaa muu moitittava menettely? Esitysluonnoksessa on mainittu myös ”muu työsuhteen vastainen toiminta”, täsmentämättä edes perusteluissa, mitä se tarkoittaa.

Liitto kiinnitti lausunnossaan huomiota myös siihen, että esityksessä kysymystä siitä, voiko työnantajalta kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista, arvioitaisiin ainoastaan työnantajan näkökulmasta. Se taas on vastoin työntekijän suojelun periaatetta, liitto totesi.

Eräänlaisena yhteenvetona liitto huomauttikin perustuslain edellyttävän, että lainsäädännön tulee irtisanomisperusteiden osalta olla täsmällistä ja lain tulkinnan riittävän ennustettavaa. Esitysluonnoksen uusi terminologia on joustavaa ja epämääräistä, eikä siten täytä perusoikeusrajoitusten edellyttämää täsmällisyyden vaatimusta.

JO TOTEUTETUISTA TYÖELÄMÄHEIKENNYKSISTÄ hallitus saattaa vetää takaisin 300 euron suojaosan poiston, Salonranta arvelee. Suojaosan poistuminen vuoden 2024 huhtikuussa on johtanut siihen, ettei vähäistä osa-aikatyötä enää kannata tehdä, jottei ansiopäiväraha alene. Suojaosan palautus vaalien alla tarjoaisi mahdollisuuden eräänlaiseen äänestäjien harhauttamiseen.

– Tutkimusten mukaan bruttokansantuotteen pitäisi nousta reilusti, jotta se näkyisi työllisyysasteessa. Ekonomistien nyrkkisäännön mukaan prosenttiyksikön lasku työttömyysasteessa vaatisi kolmen prosentin kasvua bkt:hen. Suojaosan palauttaminen todennäköisesti lisäisi osa-aikatyön tekemistä, ja kun yksikin tehty työtunti viikossa siirtää työttömän tilastoissa työlliseksi, näyttäisi äkkiä siltä, että työllisyysaste on hallituksen toimilla kääntynyt nousuun, Salonranta huomautti.

Insinööriliiton vaikuttamistyön katse onkin jo tulevissa eduskuntavaaleissa, kuudensadan päivän päässä, totesi Salonranta puhuessaan HI:n työmarkkinajaoksen kokouksessa. Esiin nousi kysymys insinööritaustaisten kansanedustajien määrästä Arkadianmäellä – vastaus on, että tällä haavaa eduskunnassa on neljä insinööriä.

Insinöörien asialle olisi eduksi, jos eduskuntaan nousisi enemmänkin insinöörejä, ja nimenomaan liiton jäseniä. HI:n pääsihteeri Mikko Wikstedt huomautti kokouksessa, että puolueet haalivat jo eduskuntavaaliehdokkaita, eli oikea aika ilmoittaa kiinnostuksestaan ehdokkaaksi on nyt. Miten liitto voisi tukea insinööriehdokkaita, sitä Salonranta parhaillaan luonnostelee osana ensi vuoden suunnitelmien laadintaa.