Hallitusohjelma vaikuttaa jokaiseen palkansaajaan

Työttömyysturvaan isoja leikkauksia

Tämän päivän työmarkkinahäiriöt pohjautuvat käynnissä olevan hallitusohjelman toteuttamiseen. Vuoden 2024 alusta työttömyysturvaan on jo tehty muutoksia. Sen omavastuuaikaa on pidennetty 7 päivään (+2 pv), mikä vastaa noin puoltatoista viikkoa. Tältä ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Lomakorvauksen jaksotus on palautettu. Työsuhteen päättyessä pitämättömät lomat korvataan lomakorvauksella. Tällä muutoksella ansiopäivärahaoikeuden alkaminen siirtyy jaksotettavan ajan verran. Ja vielä: kansaneläkeindeksi on jäädytetty eli etuuksia ei pääsääntöisesti koroteta kuluttajahintojen nousun myötä. Käytössä ollut indeksi on vaikuttanut ansiopäivärahan laskukaavaan usealla tavalla, ansiopäivärahaa nostavana tekijänä.

Eduskunta on hyväksynyt myös seuraavat muutokset, jotka astuvat voimaan huhtikuun alusta:

• Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan.

Lasten määrästä riippuen lapsikorotukset ovat olleet 150‒285 €/kk. Tämä vaikuttaa olennaisesti lapsiperheiden työttömyysturvaan.

• Nykyinen työttömyysturva on mahdollistanut pienen lisätyön (300 euron suojaosa), ilman että tällä olisi vaikutusta päivärahaan.

Nyt maksussa olevan työttömyysturvan jokainen työtulona hankittu euro vähentää työttömyysturvaa huhtikuun alusta 50 sentillä, 300 euroon asti. Tällöin efektiivinen vaikutus on suojaosan osalta 150 €/kk. Ansiopäivärahan hakujakson alkaessa 1.4.2024 tai sen jälkeen ei suojaosaa enää oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää.

Työttömyysturvaan tehdyt rakenteelliset muutokset jäädyttävät niiden kehittymisen. Samaan aikaan hintojen nousun kanssa, työttömyysturvan suhteelliset kustannukset laskevat ja ulosmaksettavan korvauksen määrä sekä ostovoima pienentyvät. Ilmiö on sama, mutta käänteinen kuin 1970-luvun Suomessa, jolloin inflaatio söi velat.

Syksyn alkuun on aikataulutettu vielä iso kasa muutoksia työttömyysturvaan. Tavoitteena on lopettaa vuorotteluvapaajärjestelmä. Vuorotteluvapaa on tarkoittanut työstä pois jääntiä korkeintaan puoleksi vuodeksi, jolloin työnantaja on palkannut samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan aikana maksetaan vuorottelukorvausta, jonka suuruus on 70 % laskennallisesta työttömyyspäivärahasta. Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan siten, että se laskee 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon (noin 2 kk) jälkeen ja 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen ( noin 8 kk).

Korkeasti koulutetuilla työttömyysturvan ansioleikkuri on pienentänyt ansioturvaa jo vuosien ajan. Leikkuri toimii, kun kuukausipalkkasi on korkeampi kuin 3 534,95 €, ansio-osa on ylimenevältä palkanosalta 20 %. Nyt kun tähän lisätään suunniteltu porrastus työttömyysturvaan, on kokonaisleikkaus ansiotuloihin hyvin merkittävä. Työttömyysturvaan suunnitellut muutokset eivät huomioi erityisesti korkeasti koulutetuilla pidentyneitä työttömyysjaksoja. Karkeasti ajatellen työttömyysjakson pituus on koko kansakunnalla tasolla, jossa 50 % työttömistä työllistyy kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Korkeasti koulutetuilla aika on huomattavasti pidempi. Miksi korkeasti koulutetut eivät työllisty samaan tahtiin, vaikka tästä työvoimasta elinkeinoelämä sanoo olevan pulaa?

Syksyn tulevia muutoksia on myös työssäoloehdon pidentäminen kaksinkertaiseksi. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden (26 kalenteriviikkoa) työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaaditaan vuoden työ. Palkkatuettu työ ei jatkossa kerrytä työssäoloehtoa. Lisäksi ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Tämä tarkoittaa käytännössä luopumista 57 vuotta täyttäneiden työllistämisvelvoitteesta. 58 vuotta täyttäneiden päivärahan tasosuojaus loppuu – päiväraha tarkastellaan aina olosuhteiden muuttuessa. Myös 60 vuotta täyttäneiden oikeus tukitoimiin, joilla voi uusia työttömyysturvaan vaadittavan työssäoloehdon, loppuu.

Työttömän arki muuttuu merkittävästi ja työttömyyden pitkittyessä vastuu toimeentulosta on yhä enemmän yksilön omilla harteilla.

Paikallinen sopiminen kaikille ja kaikkialle

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on käynnissä lausuntokierros lainsäädännöstä, jolla lisätään mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Ehdotukset lain muuttamiseksi ovat olemassa. Hallituksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.

Lakimuutoksen odotetaan kehittävän Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Tavoitteena on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Nykyisin työlainsäädännön useista säännöksistä on mahdollista poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella (TES). Jatkossa myös yrityskohtaisella työehtosopimuksella voisi sopia laista poiketen.

Järjestäytymättömät työnantajat eivät nykyisin voi käyttää kaikkia lainsäädännön paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Jatkossa järjestäytymättömät yritykset olisivat samalla viivalla järjestäytyneiden kanssa. Työlainsäädännöstä poistettaisiin paikallisen sopimisen kiellot, jotka koskevat järjestäytymättömiä, myös yleissitovassa kentässä.

Kauniina ajatuksena pidetään sitä, että paikallisen sopimisen osapuolet määräytyisivät jatkossakin työehtosopimuksen mukaan. Sellaisessa järjestäytyneessä yrityksessä, jossa on valittu luottamusmies, paikallinen sopimus tehtäisiin jatkossakin tämän kanssa. Luottamusmiehen puuttuminen ei kuitenkaan estäisi paikallista sopimista. Jatkossa työehtosopimuksen osapuolet voisivat määrittää vaihtoehtoisen menettelytavan sopimuksen tekemiselle, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Jos vaihtoehtoista toteutustapaa ei ole luotu, viimesijassa paikallinen sopimus voitaisiin tehdä luottamusvaltuutetun tai työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön kanssa yhdessä.

Pidän tärkeänä että paikallista sopimista harjoittaisivat vain siihen perehtyneet ja kouluttautuneet henkilöstön edustajat – järjestäytyneet luottamusmiehet. Näin voisimme turvata yritysten henkilöstölle asiantuntevan sopimisen ja riittävän tuen myös riitatilanteissa. Järjestäytymättömän sopijan on hyvin vaikea edistää henkilöstön edunvalvontaa ja eikä sopimistilanne ole tasapainoinen sopijoiden kesken. Paikallisen sopimusten tekijöillä olisi syytä olla luottamusmiehen suojaa vastaava suoja.

Hallituksen esitystä paikallisesta sopimisesta odotetaan kesäkuussa 2024.

Kirjoittaja on tietotekniikan insinööri ja YAMK-tutkinnon suorittanut, pitkään jäsenten edunvalvontaa hoitanut järjestöaktiivi. Hän toimii muun muassa Helsingin Insinöörien työmarkkinajaoksessa ja Insinööriliiton ja YTN:n hallituksissa.