Ikäsyrjintä on iso ongelma

INSINÖÖREILLE IKÄSYRJINTÄ VOI olla vielä vähän vaikea pala purtavaksi: siitä puhutaan, mutta vielä siitä ei juurikaan ole faktoja tai numeroita, joiden valossa asiaa voisi analysoida. Näin totesi Helsingin Insinöörien työmarkkinajaoksen kokouksessa vieraillut TEKin eli Tekniikan Akateemiset ry:n toiminnanjohtaja, DI Jari Jokinen, joka toimii ikäsyrjinnän kitkemiseen tähtäävässä 55 Rise and Shine -verkostossa – isänmaan edun ajamiseksi.

Niin voi aivan hyvin sanoa, on nimittäin isänmaan etu, ettei insinööriosaamista heitetä romukoppaan työttömien insinöörien määrää kasvattamalla, oli kysymys sitten vastavalmistuneiden työnsaannista tai 50 vuotta täyttäneiden osaamisen hyödyntämisestä.

– Kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta oleellista on tehdä korkean tuottavuuden työtunteja nykyistä enemmän, muistutti Jokinen, joka ihmettelee ”horinoita” eläkeiän nostamisesta samaan aikaan, kun yrityksillä näyttää olevan varaa lähettää asiantuntijoita kilometritehtaalle.

Ikätasa-arvoista työelämää tavoitteleva verkosto pyrkiikin siihen, että yrityksissä ymmärrettäisiin paremmin työntekijöiden ikädiversiteetin hyödyt, se, mitä kokeneilla työntekijöillä on annettavaa.

Aihe innosti työmarkkinajaoksen aktiivit vilkkaaseen keskusteluun. Esiin nousi heti useampia esimerkkejä siitä, että ikänsä vuoksi pois potkittuja tai vain eläkkeelle jääneitä osaajia onkin yhtäkkiä organisaatioissa kovasti kaivattu. Kun vanhoja ohjelmistoja joudutaan pitämään yllä, ei osaajia enää löydykään nuoremmasta polvesta. Tiettyjen laitteiden käyttö saattaa vaatia osaamista, joka on syntynyt aikojen saatossa, ja niin eläkeläisiä pyydetään takaisin sorvin ääreen.

LUKUJAKIN JOKISELLA OLI esittää, ja aikamoisia sellaisia. TEKin omaan työmarkkinakyselyyn vastanneista 50 vuotta täyttäneistä henkilöistä lähes neljännes (24 %) oli huolissaan työpaikkansa vakaudesta. Peräti 42 % koki ikänsä haittaavan uralla etenemistä. Ikään liittyviä kielteisiä stereotypioita oli kohdannut yli neljännes kaikista vastaajista, mutta erityisesti niitä olivat kohdanneet naiset. Ja juuri stereotypiat ylläpitävät ikäsyrjintää, muistuttaa blogitekstissään myös TEKin viestintäjohtaja Merina Salminen.

Viime elokuun työttömyysluvut ovat myös karua luettavaa. Työttömistä työnhakijoista lähes neljännes kuului joukkoon 55+. Se tarkoittaa, että ilman työtä oli noin 81 100 yli 55-vuotiasta. Ongelma on iso, sillä työllistyminen yli 55-vuotiaana ei ole helppoa.

55 Rise and Shine -verkoston fokus onkin asenteiden muuttamisessa. Vaikuttamistyö vaatii kuitenkin rahaa, joten Jokinen totesikin koruttomasti kulkevansa nyt kerjuulla. Tavoitteena on kerätä miljoona euroa.

– Se paljonko me saamme kasaan, kertoo sitten omaa kieltään niistä asenteista, Jokinen pohti.

Kuvetta voisivat kaivaa yritysjohtajat ja esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt, on verkostossa mietitty.

IKÄSYRJINNÄLLE EI OLE määritelmää, se on kokemus. Siksi sitä ei helposti havaitse, jos sitä ei satu omalle kohdalle, eikä siihen sen vuoksi myöskään usein puututa. Mitään taikatemppua sen kitkemiseksi ei myöskään ole, ei edes 55 Rise and Shine -verkostolla.

Ammattijärjestöillä, ja työpaikoilla etenkin järjestöjen aktiiveilla kuten eri tehtävissä toimivilla henkilöstön edustajilla, on ilman muuta tärkeä rooli ikäsyrjinnän vähentämisessä ja ilmiön tunnistamisessa, Jokinen muistutti. Joissakin yrityksissä kissa on nostettu pöydälle ikään kuin käänteisesti yrityksen hakeman ikäsertifikaatin muodossa.

Ikäsertifikaatilla yritys voi viestiä, että sen arvoihin kuuluu ikädiversiteetin toteuttaminen. Ikä ei siis saa olla este, eikä etu – oli sitä sitten karttunut enemmän tai vähemmän.