Inkoon-investoinnin Suomen-johtajaksi Antti Kaikkonen

TAMMIKUUN ALUN ILOUUTINEN norjalaisyhtiön kaavailemasta miljardihankkeesta Inkooseen sai suomalaisittain tyypillisen vastaanoton: ei pari vuotta sitten perustettu start-up sentään terästehdasta voi muutamassa vuodessa pystyttää.

Kilpailijatkin antoivat julkisuuteen epäileviä lausuntoja.

Tänään pidetyssä Blastr-yhtiön tiedotustilaisuudessa elinkeinoministeri Mika Lintilä kuvasikin hankkeen saamaa vastaanottoa osuvasti.

– Kyllä tässä on vähän sellainen tunnelma ollut kuin koutsi sanoisi ennen ottelua että ”jätkät, me hävitään tääkin matsi!”.

Ministerin mielestä ei ole kummallista, että teräsalallekin tulee start-upeja. Hanke vertautuu vaikkapa Teslaan, joka oli autoalan start-up. Blastr ei sitä paitsi ole teräsalan ensimmäinen start-up, Ruotsin H2 Green Steel ja Ranskan GravitHy ovat vastaavanlaisia hankkeita. Nekään eivät ole vielä valmiita, mutta asiat etenevät.

Suomeen Blastrin voi suorastaan sanoa tuovan Suomeen kolmatta teollista vallankumousta, elinkeinoministeri totesi.

BLASTR GREEN STEELIN toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen kertoi päivän tiedotustilaisuudessa tarkemmin yrityksen toimintasuunnitelmista ja esitteli myös Suomen maajohtajan, Fortumilta yhtiön palvelukseen siirtyvän Antti Kaikkosen.

Entinen Fortumin voimalaitosalue, johon Blastr nyt on tulossa, on Kaikkoselle tuttu. Fortum on itse asiassa jo pitkään etsinyt sijoittajia, jotka voisivat investoida alueelle. Mukaan mahtuu muitakin Blastrin lisäksi, ja joukkoon voi laskea kuuluvaksi jo satamaan sijoittuneen LNG-laivan.

Toimitusjohtaja Wittusen sanoi ymmärtävänsä epäileviätuomaita, jotka ovat kyselleet hankkeen uskottavuuden perään. Yhtiö itse pitää kuitenkin nuoruuttaan ja alan ulkopuolelta tulemista vahvuutenaan.

– Kun kysymys on aivan uudenlaisesta tekniikasta, on itse asiassa helpompaa lähteä liikkeelle ilman vanhan tekemisen painolastia. Meidän on tarkoituskin olla alan haastaja, Wittusen sanoi.

TEHTAAN TUOTANTO ON jaettu kahteen: nykyisten suunnitelmien mukaan rautapellettituotanto tapahtuu Norjassa ja niiden jalostus vihreäksi teräkseksi Inkoossa, josta lopputuote saadaan sujuvasti Euroopan-markkinoille.

Jos pellettituotannon käynnistämisessä nyt suunnitellussa laitoksessa ilmenisi ongelmia, pelletit tuotaisiin muualta, mutta Inkoon asemaan se ei vaikuttaisi.

Yhtiö ei vielä ole täysin varma siitä, millaista tekniikkaa jalostuksessa lopulta käytetään. Toimitusjohtajan mukaan vaihtoehtoja on useita, ja kaikkien skaalautuvuus on todistettu.

Olipa tekniikka mikä tahansa, energiaa tarvitaan paljon, ja kun puhutaan vihreästä teräksestä, sen täytyy olla vihreää: vetyä, aurinkoa, tuulta, ydinvoimaa. Hanke on muutenkin vihreällä kynällä piirretty, kiertotalousajattelu on mukana alusta asti.

Ja yhteistyöajattelu. Tiedostustilaisuuden puheenvuoroissa korostui niin yhteistyö suomalaisten toimijoiden kanssa kuin Suomen ja Norjan välinen yhteistyö.

– Käynnistymässä on yksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuuden kasvuhankkeista, totesi toimitusjohtaja Wittusen tyytyväisenä.