Itämerelle pelastusta itäisestä Järvi-Suomesta

Kiteen Mato ja Multa Oy leikkaa meren päästöjä järviruovikoiden niitolla.

16.2.2024 | Pinnalla | Palkinnot
Annamari Iranto

NIMESTÄÄN HUOLIMATTA JÄRVIRUOKO kasvaa myös Suomen merialueilla. Hajotessaan ruokomassa on merkittävä metaanin, rikkivedyn ja ravinteiden kuten fosforin ja typen lähde. Ravinteet puolestaan hyödyttävät järviruokoa. Mutta kun järviruo’on niittää hyötykäyttöön, päästöt vähenevät ja vesistön tila paranee.

Siksi Kiteen Mato ja Multa Oy sai tämänvuotisen, Suomen Messusäätiön rahoittaman 20 000 euron suuruisen Pelasta Itämeri -palkinnon. Tänään 16.2. Vene 24 Båt -messuilla jaettu palkinto tuo saajalleen eurojen lisäksi myös hyvin näkyvyyttä.

Palkinnosta kilpaili kolme finalistia, jotka saivat esitellä innovaationsa korkeintaan viiden minuutin myyntipuheella raadille, jossa olivat edustettuina palkinnon yhteistyökumppanit eli Baltic Sea Action Group, John Nurmisen Säätiö, Pidä Saaristo Siistinä ry ja Tekniikka & Talous -lehti. Raati oli voittajasta yksimielinen. Palkinto oli nyt jaossa kuudetta kertaa.

JÄRVIRUOKOA VOI HYÖTYKÄYTTÄÄ monin tavoin, kertoi innovaatiota raadille ja yleisölle esitellyt Kiteen Mato ja Multa Oy:n markkinointijohtaja Mika Rannanpää. Se on esimerkiksi erinomainen kasvualustojen raaka-aine, ja yhtiöllä on kasvualustojen tuotantoon patentoitu menetelmä. Kasvualustojen kysyntä on kasvussa, volyymit isoja jo nyt: Suomessa kasvualustojen tarve on noin 2 miljoonaa kuutiota, Euroopassa noin 30 miljoonaa kuutiota vuositasolla.

Voittaja raadin keskellä: Ville Wahlberg (vas.), Harri Junttila, Mika Rannanpää, Ulla Rosenström ja Aija Kaski. Kuva: Messukeskus.

Samalla kasvualustoissa halutaan eroon turpeesta, mikä entisestään lisää ruokoalustojen houkuttelevuutta markkinoilla. Järviruoko sopii myös perennojen tai mikseipä mansikkapeltojenkin kateaineeksi. Sitä voi käyttää maanparannusaineena ja se sopii sekoitteena karjan kuivikkeeksi, huusseihin ja komposteihin, minkä lisäksi kasville on myös rakennus- ja energiakäyttöä.

Ehkä isoin haaste järviruo’on hyödyntämisessä liittyy logistiikkaan, mutta Rannanpään mukaan sekin on ratkaistavissa. Tärkeää olisi esimerkiksi yhteistyö vesiosuuskuntien kanssa. Arvokasta kokemusta yhtiö uskoo saavansa muun muassa Raaseporissa käynnistetystä leikkuuhankkeesta. Ja kun logistiikkahaaste kerran on taklattu, samalla mallilla saadaan satoa talteen usean vuoden ajan, sillä järviruoko kasvaa sitkeästi samoille alueille uudestaan ja uudestaan.