Kaikki irti keksinnöistä

SEPPO WECKMAN ON eläkkeellä oleva yrittäjä, jonka elämää keksinnöt värittävät: hän on itse keksijä, Helsingin keksijöiden sihteeri ja Keksintösäätiön hallituksen varajäsen. Weckmanin keksintöjä ovat muun muassa tavaramerkillä – tietysti – suojattu Idearistikko, uudenlainen höyläpenkki, joka soveltuu myös tavaroiden kokoamiseen sekä kannettavan tietokoneen alla käytettävä, kevyt rullattava tyyny. Weckman on myös yksi keksijöiden kansalaisaloitteen alullepanijoista: hänen mukaansa yksityishenkilöiden keksinnöt tarvitsevat tukimallin.

– Suomeen tarvitaan järjestelmä, missä yksittäiset keksijät saisivat neuvoja, taloudellista tukea ja joka auttaisi heitä viemään ideoitaan eteenpäin turvallisesti. Keksinnöistähän voi syntyä koko maata hyödyttävää liiketoimintaa, hän kertoo.

Yksityisten keksijöiden tuki voisi tarkoittaa esimerkiksi mikrorahoitusta kehitystyöhön sekä koko maan kattavaa neuvontaverkostoa. Kansalaisaloitteen mukaan mallia kannattaisi ottaa Alankomaista, joka tukee monin tavoin yksityisiä keksijöitä. Luova ongelmanratkaisu kuuluu kaikille. Hyviä keksintöjä voi syntyä vaikkapa autotallissa tai keittiön pöydän äärellä.

– Käytännössä Suomessa yksityisen keksijän on tällä hetkellä hyvin vaikea saada mitään tukea, ainakaan, jos hänellä ei ole omaa yritystä.

Weckman huomauttaa, että jo niin sanottu uutuustutkimus, välttämätön kartoitus, jossa selvitetään, onko vastaavaa keksintöä vielä olemassa, maksaa noin tuhat euroa.

– Yksityisen keksijän perheessä joudutaan miettimään tarkkaan, sijoitetaanko tuollainen summa vaikkapa lomamatkaan, vai ideaan, josta koituva taloudellinen hyöty on epävarmaa ja siirtyy joka tapauksessa kauaksi tulevaisuuteen. Myöhemmin paljon lisää kuluja tulee sitten vielä tuotekehityksestä ja itse keksintöä suojaavan patentin hakemisesta.

Keksijät ovat nostaneet epäkohdaksi myös sen, että nykyään työtön ei voi toimia keksijänä menettämättä etuisuuksiaan.

SUOMESSA TEHTIIN VIIME vuonna1666 patenttihakemusta, joista noin 10 prosenttia oli yksityisten hakijoiden.

Patentti- ja rekisterihallituksen neuvontainsinööri Olli-Pekka Sievänen kertoo, että viiden viime vuoden aikana kaikissa patenttihakemuksissa suosituimmat aihealueet ovat olleet digitaalinen kommunikaatio, tietokonetekniikka ja rakennustekniikka. Yksityishenkilöiden hakemuksissa kolmen kärjen muodostavat kuljetustekniikka, rakennustekniikka ja kategoria, johon kuuluvat muun muassa huonekalut, pelit sekä muuta kodin piiriin liittyvää.

Suurin osa patenttihakemuksista on luonteeltaan pieniä parannuksia olemassa olevaan, niin, että mukana on kuitenkin patenttikriteerien vaatimaa uutta ja ’keksinnöllistä’. Harvinaisempaa on, että keksijä on keksinyt jotain kokonaisuudessaan aivan uutta ja ennennäkemätöntä.

– Talvella tulee jonkin verran lumeen, auraukseen ja hiihtoon liittyviä patenttihakemuksia, kesällä saunomiseen liittyviä patenttihakemuksia. Neuvontapuhelimessa huomaa, että eniten puheluita tulee heti kesälomien päätyttyä, joten ideoita on ilmeisesti syntynyt lomalla, Sievänen kertoo.

PATENTTIA HAKENEIDEN YKSITYISHENKILÖIDEN taustasta PRH:lla ei ole dataa. Sievänen arvioi, että hakijoissa on jonkin verran myös yritystaustaisia henkilöitä, jotka syystä tai toisesta hakevat patenttia yksityishenkilönä.

Seppo Weckmanin kokemuksen mukaan yksityisten keksijöiden joukossa on myös insinöörejä, mutta heidän määränsä ei korostu.

– Tyypillisesti insinöörejä tarvitaan tukena silloin, kun alkuideaa lähdetään viemään eteenpäin ja rakennetaan vaikkapa prototyyppejä.

Mikäli työsuhteessa oleva insinööri tekee työaikanaan keksinnön, joka liittyy firman toimintaan, hänen on ilmoitettava siitä työnantajalleen. Työnantaja voi sitten päättää, hakeeko keksinnölle patenttia, vai luovuttaako se oikeudet keksinnöstä työntekijälle.

Siinäkin tapauksessa, että työnantaja hakee patenttia, työnantajan on maksettava työntekijälle keksintöpalkkio, lain mukaan ”kohtuullinen korvaus”. Riitatapauksia voidaan selvitellä työsuhdekeksintölautakunnassa.

Keksinnön tekijä on aina inhimillinen henkilö, se ei voi olla tekoäly. Mikäli työnantaja hakee ja saa patentin, keksinnön tekijän nimi kerrotaan PRH:n rekisterissä.

– Kun insinöörit kehittävät työssään ylipäätään jotain, he voisivat ehkä pohtia vähän nykyistä enemmän sitä, olisiko tuotekehitys mahdollista suojata, Weckman huomauttaa.

TEKOÄLY VAIKUTTAA KUITENKIN nykyään paljon myös keksintöjen maailmaan. Weckman arvioi, että monia suomalaisia keksijöitä kiinnostaa tällä hetkellä esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen erilaisissa teknisissä laitteissa, vaikkapa kodinkoneissa.

– Problematiikka voi olla vaikkapa sen kaltaista, että miten pesukone tunnistaa sisäänsä laitettavat vaatteet ja valitsee niille sopivan ohjelman, hän kuvailee.

Keksijät käyttävät tietenkin tekoälyä nykyään myös tiedonhaussa ja ideoidensa sparraajana. Sekä Weckman että Sievänen muistuttavat, että tässä kannattaa kuitenkin olla varovainen.

– ChatGPT:hen tai Copilotiin ei kannata laittaa salassa pidettäviä tietoja, sillä ne ovat siellä muidenkin ulottuvilla. Myös Googlen ja muiden hakukoneiden kanssa kannattaa olla varovainen, huomauttaa Sievänen.

Hän vinkkaa, että mikäli haluaa selvittää, onko joku jo keksinyt vastaavaa, alkuun pääsee tutkimalla julkisia patenttitietokantoja tai teettämällä uutuustutkimuksen PRH:ssa tai patenttiasiamiehellä. Kaikille patenteille tehdään PRH:ssa viran puolesta uutuustutkimus, joka sisältyy hakemusmaksuun.

Sieväsen mukaan olemme myös etenemässä suuntaan, missä tekoäly pystyy keksijän tavoin havaitsemaan ympäristössämme ongelmia ja esittämään niihin ratkaisuja.

– Tulevaisuudessa ihmisen rooli ehkä pienenee, mutta häntä tarvitaan edelleen prosessin ohjaajana, Sievänen miettii.

Kansalaisaloite yksityiskeksijöiden tukimallin uudistamisesta – Hollannin mallin mukaisesti on paraikaa avoinna Kansalaisaloite.fi -sivustolla. Allekirjoitusaikaa on 9.3.2026 asti. Allekirjoittaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Kansalaisaloitteen taustaryhmä on koonnut ideoiden tuotteistamiseen liittyviä ajatuksia myös omalle Ideatalous-sivustolleen.

Tuunaa ja patentoi

Insinööriliitto on yhdessä vakuutusyhtiö Turvan kanssa käynnistänyt jälleen Tuunaa tekniikkaa turvallisesti -kilpailun. Ideana on tuunata olemassa olevaa tekniikkaa paremmaksi, turvallisuus huomioon ottaen. Osallistua voi yksin tai joukkueena, kilpailuaikaa on toukokuun loppuun. Ohjeet, säännöt ja osallistumislomake löytyvät Insinööriliiton sivuilta.

Mikäli tuunauksesi on peräti patentoimisen arvoinen parannus, innovaation eteenpäin viemiseen kannattaa hakea tukea:

Keksintösäätiö tarjoaa sparrausta, vertaistukea ja rahoitusneuvontaa.
PRH – Patentti- ja rekisterihallitus neuvoo keksintöä suojaavan patentin haussa.
Patenttitoimistot eli alaan erikoistuneet yritykset tai elinkeinonharjoittajat konsultoivat asiakkaita patentteihin liittyvissä kysymyksissä.
Helsingin Keksijät HEKE ry ja muut keksijäyhdistykset tarjoavat vertaistukea. Helsingin keksijöillä on myös pieni paja, jossa voi työstää prototyyppejä.