Siirry sisältöön

Etsi sivustolta

Etusivulle
Insinööriliitto
  • en
    • Yleistä jäsenyydestä
      • Liity jäseneksi
      • Edunvalvonta
      • Jäsenedut
      • Osallistu toimintaan
      • Vartiosaaren huvila
    • Tulevat tapahtumat
      • Kerro tapahtumaideasi
    • Kaikki ajankohtaiset
      • Insinöörikulma-podcast
      • Lehtiarkisto
    • Yleistietoa
      • Hallitus
      • Säännöt
      • Arvot ja strategia
      • Historia
  • Yhteystiedot
Liity jäseneksi
  • Etusivu
  • Jäsenelle
    • Liity jäseneksi
    • Edunvalvonta
    • Jäsenedut
    • Osallistu toimintaan
    • Vartiosaaren huvila
      • Huvilan varauskalenteri
  • Tapahtumat
    • Kerro tapahtumaideasi
  • Ajankohtaiset
    • Insinöörikulma-podcast
    • Lehtiarkisto
  • Yhdistys
    • Hallitus
    • Säännöt
    • Arvot ja strategia
    • Historia
  • Yhteystiedot
Insinööriliitto
  • Tietosuojaselosteet
  • Evästeet
  • Henkilötietojen käsittely

Ratavartijankatu 2 C, 6. krs
00520 Helsinki

toimisto@helins.fi p.040 150 3878
Ajankohtaiset
Kaupungin visiot toteutuvat Mannerheimintiellä

Kaupungin visiot toteutuvat Mannerheimintiellä

Sinänsä tavanomaisen kunnostustyön mittakaava on Mannerheimintiellä iso.

6.10.2023 | Pinnalla | Tekniikka
Annamari Iranto

UHAKAUVIEN MAALAILU OLI huipussaan, kun Helsingin Mannerheimintien kunnostusurakasta kerrottiin julkisuuteen. Kaupunki ei itse säästellyt sanojaan: Helsingin Sanomat lainasi kaupungin omaa tiedotetta kirjoittaessaan, että ”kyseessä on Helsingin tähän mennessä isoin, vaativin ja eittämättä myös kaupunkilaisille vaikein työmaa”.

Ainakin omaan mieleeni nousi ihmetys, mistä ihmeestä sitä joutuukaan kiertämään, kun kaupungin valtaväylä ei kahteen vuoteen ole käytössä.

Mutta onhan se ollut käytössä, koko remontin ajan on autoillekin ollut avoinna kaista suuntaansa. Bussit, jakeluautot ja henkilöautot ovat ajelleet sulassa sovussa samalla kaistalla; ajoneuvomäärät toki taitavat olla tällä haavaa aika lailla vähäisempiä kuin ennen remontin alkamista.

Autot ovat joutuneet kulkemaan Manskun yhdellä puolella yhtä kaistaa suuntaansa. Raitiovaunut ovat kulkeneet poikkeusreittejä: remontilla parannetaan samalla raitiotielinjan geometriaa.

Jalankulkijana ei ihan koko aikaa ole päässyt kulkemaan juuri siitä tutusta kohdasta, mutta aika vähän lisävaivaa kadun käytöstä on aiheutunut. Ottaen huomioon, että paljon paitsi kadulla, myös sen alapuolella muuttuu. On pakkokin muuttaa.

VANHIN LÖYTYNYT VESIJOHTO, edelleen käytössä ollut, on dokumentoitu vuodesta 1877 palvelleeksi. Putki on sinänsä ihan kohtuullisessa kunnossa, mutta on nyt kuitenkin syytä vaihtaa, totesi projektinjohtaja Antti-Juhani Lehtinen Helsingin kaupungilta esitellessään työmaata Helsingin Insinöörien jäsenille.

Vesiputkien lisäksi maan alla pitää uusia kaukolämpö- ja jäähdytysputket ja sähkö- ja telekaapelit. Maan päällä uusiksi menevät ajoradat, jalkakäytävät ja pyörätiet. Jälkimmäisistä tulee kyllä leveät, mutta yksisuuntaiset, mikä taatusti ärsyttää monia.

Osa vuoden 1877 vesiputkesta päätyy Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin. Uudenkin putken pitäisi kestää sata vuotta. Kuva: Lotta Suistoranta.

Myös ratikkakiskot uudistetaan, samoin -pysäkit: ne muun muassa pitenevät tulevaisuuden pikaraitiotieyhteyksiä silmällä pitäen. Raitiotieliikenteen ääniä vaimennetaan eristematoin. Ja niin edelleen, työlista on pitkä. Myös Mannerheimintien sivukatuja uudistetaan ja osan liikennöinti muuttuu yksisuuntaiseksi Mannerheimintien suuntaan.

Yksi tuleva uudistus on tuttu jo esimerkiksi Helsingin Hämeentieltä. Osaan risteyksistä tulee niin sanottu ylijatkettu jalkakäytävä, mikä tarkoittaa, että sivukadulta tuleva auto joutuu ylittämään reunakiveyksellä korotetun jalkakäytävän päästäkseen Mannerheimintielle.

Kaupungin mukaan ylijatkettu jalkakäytävä parantaa jalankulkijan turvallisuutta, mutta epäilyille on sijansa. Kun risteystä ei merkitä lainkaan väistämisvelvollisuuden osoittavalla kärkikolmiolla, moni saattaa tormata kevyen liikenteen väylälle päätä pahkaa, huomautti osa paikalla olleista HI:n jäsenistä.

Toisaalta ratikkapysäkkien yhteyteen tulee ylityspaikkoja, jotka eivät ole suojatiellä suojattuja: silloin jalankulkija on väistämisvelvollinen.

KUNNOSTUSTYÖN ENSIMMÄISEN OSAN eli Postikadun ja Runeberginkadun välisen katuosuuden pitäisi olla valmis noin vuoden kuluttua eli syksyllä 2024. Sen jälkeen alkaa toinen vaihe, joka ulottuu Runeberginkadun kadun kohdalta Reijolankadun risteykseen, siis vielä korttelin verran Nordenskiöldinkadusta pohjoiseen.

Saneeraus toteuttaa kaupungin visioita jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistämisestä, mikä saattaa tietysti autoilijoita nyppiä, todennäköistä kun on, että esimerkiksi nopeudet aiempaa jonkin verran kapeammilla autokaistoilla hieman alenevat.

Kaupunkikuvaa remontti kuitenkin mitä luultavimmin kaunistaa, huolimatta sitäkin kohtaan esitetyistä huolista. Projektinjohtaja Lehtinen muisteli älämölöä, joka syntyi, kun Hesperian puistosta piti kaataa puita saneeraustyön yhteydessä.

– Puiden kaataminen herättää aina tunteita, mutta huonokuntoiset puut ovat todellinen riski. Säikähdyksellä on selvitty, mutta läheltä on pitänyt, kun Hesperian puistossa on ihan itsestään kaatunut kolme puuta ja Finlandia-talollakin yksi, valotti Lehtinen puiston viimeaikaista todellisuutta.

Havainnekuva Helsingin Mannerheimintiestä kadun saneerauksen jälkeen, oikealla Kisahalli.
Ainakin havainnekuva lupaa hyvää. Kuva: Ramboll.

Myös baanan yli kulkevan sillan parannustyö sai suojeluhenkiset takajaloilleen, vaikka silta ei nykyisellä rakenteellaan olisi nykypainoja enää kauaa kestänyt. Parannustyö sitä paitsi kunnioittaa vanhan sillan ulkonäköä, joten siltäkin osin kaupunkilaiset voinevat olla lopputulokseen tyytyväisiä.

TUTUSTUMISKIERROKSELLE PÄÄSSEET HI:LÄISET kiittelivät mahdollisuutta tutustua saneerauskohteeseen. Joku sai kierrokselta tietoa omiinkin projekteihinsa, ja yleisesti ottaen ”ajankohtainen insinööritekniikan hanke” kiinnosti. Tilaisuuden isännät saivat yleisöltä myös ansaitsemansa kiitokset.

Kun työmaan esittely Postitalon kabinetissa oli ohi, porukka pääsi jalkautumaan opastukselle aidossa ympäristössä.

Jaa:

Nostojuttuja

1.9.2023 | Pinnalla | Ympäristö
Helsinki varautuu tulviin
8.6.2023 | Pinnalla | Työehtotoiminta
Luottamusmiehet ovat työpaikan supersankareita
23.2.2022 | Pinnalla
HI ”äppitäpäksi” puhelimeen: onnistuu helposti

Pinnalla

4.12.2023 | Pinnalla | Yhdistys
Jäsenten osallistuminen tekee vahvan yhdistyksen
29.11.2023 | Pinnalla | Yhdistys
HI sai uuden puheenjohtajan ja uudistuneen hallituksen
25.11.2023 | Pinnalla | Järjestötoiminta
Tekniikka petti kun insinöörit äänestivät
20.11.2023 | Pinnalla | Työelämä
Voittaa voi, kun ”voittaa vaan”

Lisää luettavaa

HI:n puheenjohtaja Henna Reponen yhdistyksen roll-upin edessä kukat kädessä.
4.12.2023 | Pinnalla | Yhdistys

Jäsenten osallistuminen tekee vahvan yhdistyksen

Tuleva puheenjohtaja haluaa lisätä HI:n näkyvyyttä ja kutsuu kaikki mukaan.

29.11.2023 | Pinnalla | Yhdistys

HI sai uuden puheenjohtajan ja uudistuneen hallituksen

Henna Reponen täydentää vielä piskuista naispuolisten HI:n puheenjohtajien joukkoa.

25.11.2023 | Pinnalla | Järjestötoiminta

Tekniikka petti kun insinöörit äänestivät

Kiitos järjestelmän kaatumisen, kokous joutui ottamaan käyttöön lippuäänestyksen.

20.11.2023 | Pinnalla | Työelämä

Voittaa voi, kun ”voittaa vaan”

Suomen lätkäleijonien arvot ja sisäinen kulttuuri rakentavat onnistumista.

Tule mukaan toimintaan!

Helsingin Insinööreissä olet osa porukkaa – yhdessä edistämme insinööriyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Liity jäseneksi

Ratavartijankatu 2 C, 6. krs
00520 Helsinki

toimisto@helins.fi 040 150 3878
  • Jäsenelle
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset
  • Yhdistys
  • Yhteystiedot
Ota yhteyttä
Helsingin Insinöörit 2023
  • Tietosuojaselosteet
  • Evästeet
  • Henkilötietojen käsittely
Insinööriliitto